LISÄTILA älä poista!

Blogi

Genomin muokkaus avaa uusia mahdollisuuksia diabeteksen hoitoon Diabetes koskettaa maailmanlaajuisesti satoja miljoonia ihmisiä. Diabeteksen yleisyyden vuoksi sen hoitoon kaivataan nopeasti uusia keinoja. Tällä hetkellä tutkijat selvittävät, voisiko genomia muokkaamalla hoitaa yksittäisistä geenivirheistä johtuvaa diabetesta. Lue lisää

Ultraäänestäkö uusi työkalu sikiön insuliiniaineenvaihdunnan tutkimiseen?

Kuinka tietokonetta voi hyödyntää syövän hoidossa?

Sankareista, konnista ja makrofageista

Onko nielurisojen osapoisto perinteistä leikkausta parempi vaihtoehto myös aikuispotilaille?

Aivojen aineenvaihdunnan muutokset kiinnostavat tutkijoita

Näkymätön uhka – nanomuovipitoisuuksia mitataan nyt Saaristomerellä

Aivot pitävät harmoniasta

Pitäisikö Parkinsonin taudista puhua monikossa?

Fintick-tutkimuksella uutta tietoa puutiaisten levittämistä taudeista

Viruksen geenihypyn hyödyntäminen mahdollistaa entistä tehokkaammat sekvensointisovellukset – tapaustutkimuksen kohteena hevosen IBD

Poxvirus piinasi ravihevosia – miten ehkäistä tulevia epidemioita?

Täällä alkaa olla kuuma – miten kasviplankton sopeutuu lämpötilan nousuun?

Levinnyt syöpä voidaan tulevaisuudessa lääkitä

Metsämyyrille kehitetään rokotetta myyräkuumeen torjumiseksi

Miten vähentää raskasmetallien vaikutuksia kasveihin?

Tekoäly tehokäyttöön sydänlihasperfuusion PET-tutkimuksessa

Mikromuoveja metsästämässä

Lääkkeiden teho vaihtelee yksilöllisesti – geenitestaus on avain parempaan hoitoon

Varhainen diagnoosi parantaa POI-naisten elämänlaatua

Arktiset zombitulipalot kiihdyttävät ilmaston lämpenemistä

Tappavan aivoverenvuodon ennaltaehkäisy vaatii kansainvälistä yhteistyötä

Uudenlaiset solumallit edistävät varhaisalkion kehityksen tutkimusta

Alidiagnostisoitu oireyhtymä vaikuttaa naisten elämään laajasti

Ympäristön muuttuminen lisää tautitaakkaa Kenian Taitavuorilla

Vaikuttavatko mikrobisto ja metaboliitit pre-eklampsian syntyyn?

Perusterveydenhuollon diabetespotilaista tarvitaan lisää tutkimustietoa

Kiihdyttääkö maailman käytetyin torjunta-aine globaalia pölyttäjäkatoa?

Tuleeko antibioottiresistenssistä seuraava globaali kriisi?

Ympäristö muuttuu – miten käy merenpohjan mikrobien?

Vaikuttaako raskausaika allergisten sairauksien kehittymiseen?

Raskausmyrkytyksen seulontaohjelmaa kehitetään PEPPI-tutkimuksella

Uupumus on MS-taudissa yleinen mutta huonosti ymmärretty oire

Voidaanko unta parantamalla tukea tehohoitopotilaiden toipumista?

Ihmeelliset imusolmukkeet – mitä voimme vielä löytääkään?

Voiko ekologiaan perustuvaa tietoa hyödyntää ihmisen sairauksien hoidossa?

Kudoksia säästävä nielurisaleikkaus jatkossa myös aikuisille?

Uusia tulokkaita, massaesiintymiä ja jäähyväisiä – miten ilmastonmuutos näkyy Pohjolan tuntureiden ja Itämeren eläinpopulaatioissa?

Hammashoidossa on turvallista käydä pandemia-aikanakin

Mikä ohjaa mikrobipopulaatioiden koostumusta?

Miten erottaa akuutti borrelioosi aiemmin sairastetusta?

Mikä ohjaa syöpäsolujen kasvua?

Vaikuttaako streptokokkibakteerin oireeton kantajuus raskauden kulkuun?

Löytyykö ruskean rasvan makrofageista apu rasva-aineenvaihdunnan häiriöihin?

Vaikuttaako metallialtistus linnunpoikasten mikrobiyhteisön kehittymiseen?

Eturauhassyövän etäpesäkkeiden varhainen tunnistaminen parantaisi hoitotuloksia

Koronaa ilmassa?

Biodiversiteettitutkimusta Melanesiassa

Syöpähoitoja kehitetään solujen vuorovaikutusta tutkimalla

Veressä kiertävä kasvain-DNA paljastaa syövän yksilöllisiä ominaisuuksia

Ollako vai eikö olla sosiaalinen?

Jodi Itämeressä – uusi tekijä muuttuvan meren taustalla?

Pitäisikö valtimotautiriskiä arvioida jo lapsuudesta alkaen?

Pikkuiset otukset, jotka pyörittävät maailmaa

Koronapandemia vaikuttaa tieteen tekemiseen

Täsmädiagnostiikkaa sydämen vajaatoiminnan hoitoon

Terveellinen annos luonnon kirjoa

Borreliabakteeri hyötyy luonnon köyhtymisestä

Tieteen merkitys korostui koronakeväänä