Julkaistu: 1.9.2022
Kirjoittaja: Jaana Nevalainen
Toimitustyö: Viestintätoimisto Jokiranta Oy
Kuva: Shutterstock

 

Raskausmyrkytys eli pre-eklampsia on raskauteen liittyvä häiriö, jolle on ominaista verenpaineen nousu ja valkuaisen erittyminen virtsaan raskausviikon 20 jälkeen. Muita oireita voivat olla muun muassa ylävatsakipu, turvotus, päänsärky ja näköoireet. Tauti edellyttää tarkempaa raskauden seurantaa, sillä äidin tai sikiön voinnin turvaamiseksi tauti voi johtaa jopa ennenaikaiseen synnytykseen. Raskausmyrkytyksen oireita voidaan lievittää verenpainelääkityksen ja levon avulla, mutta ainoa parantava hoito on synnytys.

Raskausmyrkytykseen sairastuu noin 2–3 prosenttia suomalaisista raskaana olevista naisista. Suurimmalla osalla tauti on lievä. Kuitenkin vuosittain noin 500 naista sairastuu vaikeaan tautimuotoon, joka vaarantaa merkittävästi äidin ja sikiön terveyden.

Tällä hetkellä Suomessa raskausmyrkytyksen kehittymisen riskin arviointi perustuu äidin esitietoihin. Esitietojen avulla raskausmyrkytykseen sairastuvista naisista tunnistetaan noin 40 prosenttia. Näin ollen suurin osa raskausmyrkytyksistä ilmaantuu odottajille, joilla ei ole tunnistettuja riskitekijöitä – tarvitaan siis lisää tietoa, jotta riskiryhmät osataan tunnistaa paremmin. Riittävän varhain aloitetun aspiriinihoidon avulla voidaan merkittävästi pienentää raskausmyrkytykseen sairastumisen riskiä.

PEPPI-tutkimus tuo lisää tietoa riskeistä

Suomessa raskausmyrkytysten seulontaohjelmaa kehitetään PEPPI-tutkimuksella (Placental growth factor (PLGF) in Early Prediction of Preeclampsia and Placental Insufficiency). PEPPI-tutkimuksessa raskausmyrkytyksen riskiä arvioidaan äidin esitietojen, ensimmäisen raskauskolmanneksen verikokeen sekä äidin verenpaineen avulla. Maailmalla tehtyjen tutkimusten perusteella tällaisen seulonnan avulla voidaan tunnistaa jopa 70 prosenttia raskausmyrkytyksen riskissä olevista naisista.

PEPPI-tutkimuksessa selvitetään, hyötyvätkö ensimmäisen raskauskolmanneksen seulonnan perusteella riskiryhmässä olevat naiset tarkemmasta raskauden seurannasta, kuten verikokeesta ja ultraäänitutkimuksesta raskausviikoilla 30–32. Lisäksi tutkitaan äidin raskauteen liittyvien sairauksien ja isien ominaisuuksien vaikutusta syntyvien lasten pitkäaikaisterveyteen. Seulonnan toimivuutta selvitetään myös muiden raskauskomplikaatioiden, kuten sikiön kasvunhidastuman ja ennenaikaisen synnytyksen riskin, tunnistamisessa. PEPPI-tutkimuksen yhtenä alatavoitteena on selvittää raskaudenaikaisen raudanpuutteen vaikutusta raskaana olevan äidin ja syntyvän lapsen lyhyt- ja pitkäaikaisterveyteen.

PEPPI-tutkimus tehdään Oulun yliopistollisen sairaalan ja Oulun kaupungin neuvoloiden yhteistyönä. Tutkimus aloitettiin Oulussa Kontinkankaan neuvolassa keväällä 2022, ja syksyllä 2022 se laajenee Oulun alueella 9–10 neuvolaan. Tutkimukseen pyydetään mukaan 3 000 äitiä, heidän syntyvät lapsensa sekä lasten isät.

 

 

Dosentti, LT Jaana Nevalainen työskentelee naistentautien ja synnytysten erikoislääkärinä Oulun yliopistollisessa sairaalassa. Nevalaisen tutkimustyö keskittyy istukkaperäisten raskauskomplikaatioiden varhaiseen tunnistamiseen. Nevalainen tekee tutkimustyötä kliinisen työn ohessa ja muun muassa Sakari Alhopuron säätiön apurahan mahdollistamien tutkimusvapaiden aikana.

 

 

 

 

Lähteet:

Raskaudenaikainen kohonnut verenpaine ja pre-eklampsia. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Gynekologiyhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2021. Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi