Veressä kiertävä kasvain-DNA paljastaa syövän yksilöllisiä ominaisuuksia

Munasarjasyöpään kuolee Euroopassa yli 40 000 naista vuosittain, ja joka vuosi noin 550 uutta suomalaisnaista sairastuu tautiin. Tauti on yleensä alkuvaiheessa oireeton, ja se löydetään usein vasta, kun syöpäpesäkkeitä on jo levinnyt eri puolille vatsaonteloa. Silloinkin oireet ovat monesti epämääräisiä. Tyypillistä on kuitenkin vatsan turpoaminen vatsaonteloon kehittyneen nesteen, askiteksen, vuoksi. Taudin ennuste on viime vuosien lääkekehityksestä huolimatta huono, sillä viiden vuoden kuluttua diagnoosista elossa on vain 43 prosenttia potilaista.

Julkaistu 4.3.2021
Kirjoittaja: Johanna Hynninen

Munasarjasyövän hoitoon kuuluu leikkaus ja solunsalpaajahoito. Työssäni syöpälääkärinä näen, kuinka potilaat yleensä saavat hyvän avun hoidoista: oireet väistyvät ja vointi paranee hoidon edetessä. Ensilinjan hoidon jälkeen potilaat pääsevät usein jatkamaan normaalia arkeaan.  Vaikka kaikki kasvaimet ovat tarkkojen kuvantamisten perusteella hävinneet, valitettavasti ajan kuluessa tauti useimmiten uusii. Elimistössä piilossa olevat lääkkeille vastustuskykyiset syöpäsolut lisääntyvät ja kasvainpesäkkeet lähtevät uuteen kasvuun. Tämä on lääkärille ja potilaalle hankala ongelma, koska taudin edetessä tehokkaita hoitomuotoja on olemassa vain vähän.

Kohti yksilöllistä syövänhoitoa

Viime vuosina syöpätutkimus on keskittynyt yksilölliseen syövänhoitoon, jossa kasvaimen geenianalyysien avulla pyritään löytämään jokaiselle potilaalle ja kasvaintyypille täsmähoitoja. Tällöin kasvaimesta tarvitaan tarkkoja näytteitä. Joskus isossa kasvaimessa voi olla erilaisia alueita ja etäpesäkkeissä voi olla erilaisia solupopulaatioita kuin alkuperäisessä kasvaimessa. Hoidon edetessä lääkkeille vastustuskykyiset solut saavat vallan, ja ennen hoitoa otettu kudosnäyte ei kerrokaan kasvaimen tilanteesta taudin uusiessa. Tätä ongelmaa pyritään ratkaisemaan verinäytteestä otettava nestebiopsian (liquid biopsy) avulla. Syöpäsoluista päätyy verenkiertoon kiertävää kasvain-DNA:ta (ctDNA), joka voidaan mitata verinäytteestä. Näin saadaan ajantasaista tietoa elimistössä vaanivista syöpäsoluista.  

Munasarjasyöpätutkimus TYKS:ssa

TYKS:n Naistenklinikalla olemme jo viiden vuoden ajan keränneet syöpäleikkauksissa kasvainnäytteitä tarkkoihin genomianalyyseihin ja verinäytteitä ctDNA-määritystä varten sekä solunsalpaajahoitojen aikana että taudin uusiutuessa.  Joskus potilaan vatsa täyttyy askites-nesteellä  taudin uusiessa ja nestettä täytyy poistaa voinnin helpottamiseksi. Tällöin keräämme nesteen talteen ja analysoimme myös nesteen mukana leijuvia syöpäsoluja. Vertaamalla eri näytteitä keskenään pyrimme löytämään keinot, joilla parhaiten päästään kiinni lääkeresistenssin syihin. ctDNA-analytiikan  avulla saadaan ilman kajoavia kudosbiopsioita ajantasaista tietoa kasvaimen mutaatioista ja voidaan löytää lääkekohteita taudin uusiessa.

Tulevaisuudessa ctDNA voi olla osa potilaan hoidon suunnittelua

ctDNA on herättänyt suurta innostusta syöpätutkijoissa viime vuosina, ja myös kaupallisia ctDNA-testejä on jo markkinoilla. Esimerkiksi keuhkosyövässä ctDNA ohjaa potilaan kliinistä hoitoa, mutta munasarjasyövässä menetelmän hyödyllisyyttä ei ole osoitettu. Ennen kuin kalliita testejä käytetään potilaiden hoidossa, me lääkäritutkijat haluamme varmistaa, että verinäyte edustaa hyvin potilaan kasvainta. Tutkimme muun muassa sitä, voidaanko taudin uusiessa suunnitella täsmähoitoa leikkauksessa saatujen kudosnäytteiden perusteella vai onko tuore ctDNA-verinäyte parempi vaihtoehto. Entä kumpi näyte kertoo enemmän: vatsaontelon nestenäyte vai verestä mitattava ctDNA? Olisi myös hyödyllistä, jos voisimme tunnistaa varhain ne potilaat, joilla tauti tulee uusimaan nopeasti ja kohdistaa heihin lisätutkimuksia. Pilottitutkimuksessamme löysimme yhdellä potilaalla ctDNA:n avulla lääkekohteen, joka olisi muuten jäänyt löytymättä. Toivon, että löydämme jatkossa lisää konkreettisia ja potilaan hoitoa edistäviä tuloksia. Kiitän Sakari Alhopuron säätiötä tutkimushankkeemme tukemisesta.

 

 

 

Johanna Hynninen työskentelee gynekologisen onkologian erikoislääkärinä TYKS:n naistenklinikalla. Hän on väitellyt vuonna 2015 munasarjasyövän PET-tutkimuksesta. Kliinisen työn ohella hän tutkii ryhmänsä kanssa laaja-alaisesti munasarjasyövän lääkeresistenssiä. TYKS:n tutkimusryhmä kuuluu kansainväliseen DECIDER-konsortioon.

 

 

 


Kuvituskuva: Merituuli Saario

Linkkejä:

https://sites.utu.fi/ovariancancer
https://www.deciderproject.eu/
https://www.utu.fi/en/people/johanna-hynninen

Lue lisää