Julkaistu 1.6.2023
Teksti: Meri-Maija Ollila
Kuva: Shutterstock
Toimitustyö: Viestintätoimisto Jokiranta Oy

 

Monirakkulainen munasarjaoireyhtymä eli Polycystic Ovary Syndrome (PCOS) voidaan todeta jopa joka viidennellä lisääntymisikäisellä naisella. Oireyhtymä on yleisyydestään huolimatta huonosti tunnettu, ja huomattava osa naisista sairastaa PCOS:ää tietämättään. Oireyhtymään liittyy usein epäsäännöllinen kuukautiskierto, jonka hoitamiseksi erityisesti nuorille naisille on saatettu aloittaa ehkäisypillerit ilman tarkempia selvityksiä. Tällöin oireyhtymä saattaa jäädä huomaamatta tai sen diagnosointi viivästyä.

PCOS:n diagnostiset kriteerit esitettiin ensimmäisen kerran jo 1990-luvulla. Tämän jälkeen oireyhtymästä on opittu jatkuvasti uutta, mutta paljon on yhä selvittämättä. Oireyhtymän tyyppipiirteet ovat kuukautiskierron häiriö, lisääntynyt mieshormonivaikutus, joka ilmenee joko verikokeissa tai liiallisena miestyyppisenä karvankasvuna, sekä gynekologisessa ultraäänitutkimuksessa havaitut monirakkulaiset munasarjat.

 

Ei pelkästään gynekologinen vaiva

Etenkin PCOS:n diagnostisten kriteerien julkaisun jälkeen keskityttiin tutkimaan oireyhtymään liittyvää lapsettomuutta ja gynekologisia ongelmia. Sittemmin on kuitenkin havaittu, että PCOS ei ole pelkästään gynekologinen pulma: se voi vaikuttaa ihmiseen hyvin kokonaisvaltaisesti.

PCOS:n syntyyn vaikuttavat monet tekijät, eli se on monitekijäinen oireyhtymä. Taustalla on perinnöllistä alttiutta, sillä oireyhtymä kulkee usein suvussa. Lisäksi painon nousu altistaa PCOS:n puhkeamiselle ja oireiden pahenemiselle. Ylipainoisilla voidaan havaita selvemmin esimerkiksi lisääntynyttä miestyyppistä karvankasvua.

Yksi merkittävimmistä PCOS:n syntymekanismeista on insuliiniresistenssi eli insuliinin puutteellinen vaikutus elimistössä, jolloin verensokeritaso voi pyrkiä herkästi nousemaan. Näiden piirteiden lisäksi PCOS on yhdistetty muun muassa raskausdiabetekseen, astmaan, kohonneeseen verenpaineeseen, lisääntyneeseen tulehdusalttiuteen sekä mielenterveyden ongelmiin ja heikentyneeseen elämänlaatuun.

 

Uutta tietoa liitännäissairauksista

Oulun yliopistossa on tehty vuosien ajan kansainvälisestikin arvioiden huippuluokan PCOS-tutkimusta. Omassa tutkimuksessani olen keskittynyt selvittämään PCOS:ään liittyviä aineenvaihduntasairauksia, kuten tyypin 2 diabetesta sekä sydän- ja verisuonisairauksia. Varhaisissa tutkimuksissa PCOS-naisilla todettiin suurentunut riski sairastua tyypin 2 diabetekseen, mutta Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1966 -tutkimusaineisto kyseenalaisti tämän käsityksen. Pystyimme ensimmäisinä osoittamaan, että suurentunut riski koskettaa vain niitä naisia, joilla on PCOS:n lisäksi ylipainoa – ei siis kaikkia PCOS-naisia, kuten aikaisemmin luultiin. Tämä löydös oli merkittävä niin oireyhtymää sairastaville naisille kuin hoitaville lääkäreillekin. Lääkärit saivat  tuloksista muun muassa potilasohjaukseen ja potilaiden seurantaan vaikuttavaa tärkeää tietoa.  

Sittemmin olen keskittynyt tutkimaan tyypin 2 diabeteksen lisäsairauksia eli esimerkiksi diabeettista munuaistautia ja silmätautia sekä diabetekseen liittyvää sydän- ja verisuonisairautta PCOS:ää sairastavilla naisilla. Tutkimusaihe syntyi jo väitöskirjan teon aikana, jolloin yllätyksekseni huomasin, että diabetekseen liittyviä liitännäissairauksia ei ole aiemmin tutkittu lainkaan. Olemme siis aivan uuden asian äärellä. Tyypin 2 diabetekseen liittyvät lisäsairaudet ovat todella merkittäviä, sillä ne vaikuttavat huomattavasti henkilön koettuun elämänlaatuun sekä pitkällä aikavälillä myös ennusteeseen.

Toivon, että uuden tutkimustiedon avulla voisimme parantaa PCOS:ää sairastavien naisten hoitoa sekä heidän elämänlaatuaan ja koettua terveyttä. Meillä on Suomessa erittäin kattavat ja maailmanlaajuisestikin ainutlaatuiset terveydenhuollon rekisterit, jotka mahdollistavat PCOS:ää sairastavien naisten diabeettisten komplikaatioiden tutkimisen. Koen olevani etuoikeutetussa asemassa, sillä ilman näitä rekisteriaineistoja suurta tutkittavien joukkoa ja pitkää seuranta-aikaa vaativien tutkimusten tekeminen olisi mahdotonta. Rekisteritutkimuksen teko vaatii paljon resursseja tutkimusryhmältä, joten Sakari Alhopuron säätiön ja muiden säätiöiden myöntämä tutkimusrahoitus on ollut välttämätön edellytys tutkimuksen toteuttamiselle.

Lisätietoa PCOS:stä löytyy muun muassa potilasjärjestö Korennon nettisivuilta: https://korento.fi/

 

 

 

 

LT Meri-Maija Ollila on oululainen sisätauteihin erikoistuva lääkäri, joka on tutkinut PCOS:ää kohta kymmenen vuoden ajan. Ollila on valmistunut lääketieteen lisensiaatiksi vuonna 2018 ja lääketieteen tohtoriksi vuonna 2019. Hänen väitöskirjansa aiheena oli PCOS:n ja ylipainon vaikutukset naisten metabolisiin sekä kardiovaskulaarisiin riskitekijöihin ja tauteihin. Ollilan erityisiä mielenkiinnon kohteita ovat PCOS:n lisäksi lihavuuden lääkehoito sekä naisten sydän- ja verisuonisairauksien hoito.