Julkaistu: 4.12.2025
Teksti: Jussi Haijanen
Toimitustyö: Viestintätoimisto Jokiranta Oy
Kuvat: Shutterstock

Umpilisäkkeen poistoleikkaus on vuosisadan ajan ollut akuutin umpilisäketulehduksen vakiintunut hoitomuoto, ja se on edelleen maailmanlaajuisesti yksi yleisimmistä päivystysleikkauksista. Akuutti umpilisäketulehdus esiintyy kahtena eri tautikokonaisuutena: lievänä eli komplisoitumattomana umpilisäketulehduksena ja vaikeampana eli komplisoituneena umpilisäketulehduksena.

Näistä kahdesta tautimuodosta vain vaikeampi eli komplisoitunut umpilisäketulehdus etenee tyypillisesti ajan myötä puhkeamaan ja vaatii aina leikkaushoidon. Suurin osa tulehduksista on kuitenkin lievempää muotoa. Ennen hoitovaihtoehtojen arviointia ja hoidon aloitusta umpilisäketulehduksen kaksi eri tautimuotoa voidaan erottaa toisistaan tarkasti vatsan TT-kuvauksella, joka on käytössä rutiininomaisesti.

Sairaalahoitoa ei välttämättä tarvita

Tyksistä käsin on jo yli 15 vuoden ajan johdettu kansallista APPAC-tutkimusryhmää. Ryhmän tutkimusten pääpaino on ollut lievän umpilisäketulehduksen ei-leikkauksellisessa hoidossa. Kolmen ensimmäisen satunnaistetun APPAC-monikeskustutkimuksen (APPAC, APPAC II ja APPAC III) perusteella on todettu, että suurin osa lievistä umpilisäketulehduksista voitaisiin hoitaa turvallisesti ja tehokkaasti ilman leikkausta joko antibioottihoidolla tai oireenmukaisella hoidolla.

Tutkimusryhmän saamat tulokset yhdistettynä muuhun tutkimustietoon viittaavat siihen, että lievä umpilisäketulehdus voitaisiin hoitaa jopa avohoidossa ilman sairaalahoitoa vaativaa suonensisäistä lääkitystä. Tämänhetkinen käynnissä oleva kansallinen kaksoissokkoutettu monikeskustutkimus APPAC IV vertailee lievän umpilisäketulehduksen hoitoa tablettimuotoisella antibiootilla tai lumelääkkeellä. Lisäksi vältetään tarpeetonta sairaalahoitoa kotiuttamalla potilaat suoraan ensiavusta. 

Suomesta APPAC IV -tutkimuksessa on mukana neljä yliopistosairaalaa (TYKS, OYS, TAYS, KYS) sekä viisi keskussairaalaa (Lahti, Pori, Jyväskylä, Seinäjoki, Mikkeli). Tutkimukseen satunnaistetaan yhteensä 498 potilasta, joista yli puolet on jo rekrytoitu.

Suomalaisten APPAC-monikeskustutkimusten kysymyksenasettelut ja päätulokset.

Uusi hoitokäytäntö vähentäisi kustannuksia

Juuri julkaistuksi hyväksytyn, aiempaan APPAC II-tutkimukseen pohjautuvan kustannusdatan mukaan antibioottihoidosta aiheutuu leikkaushoitoon verrattuna merkittävästi vähemmän kustannuksia. Lisäksi antibioottihoito säästää sekä leikkaussali- että vuodeosastoresursseja.

Suomessa tehdään edelleen vuosittain lähes 8 000 umpilisäkkeen poistoleikkausta (THL 2019–2023), joista arviomme mukaan 30–50 prosenttia eli jopa 2 400–4 000 leikkausta voitaisiin jättää tekemättä. Turhien leikkausten välttäminen auttaisi optimoimaan terveydenhuollon resurssien käyttöä.

Leikkaus ei ole enää umpilisäketulehduksen ainoa hoitovaihtoehto.

Tyksin gastrokirurgian klinikassa hoitokäytäntö muutettiin vastaamaan uusimpia tutkimustuloksia kesäkuussa 2025. Riippumatta siitä, osallistuuko potilas tämänhetkiseen satunnaistettuun APPAC IV tutkimukseen, lievään umpilisäketulehdukseen sairastunut potilas hoidetaan siis ensisijaisesti ilman leikkaushoitoa kotona tablettimuotoisella antibioottihoidolla.

Mikäli umpilisäketulehduksen hoidossa voitaisiin välttää potilaan sisäänotto sairaalaan, johtaisi sairaalahoitopäivien vähennys suuriin kustannussäästöihin. Sairaalahoidosta luopuminen mahdollistaisi myös leikkaussali- ja vuodeosastoresurssien optimaalisemman käytön vapauttamalla resursseja muiden sairauksien hoitoon. Jos tutkimushypoteesin mukaisesti antibioottihoitokin todetaan tarpeettomaksi lievien tapausten hoidossa, voitaisiin antibioottien käyttöä vähentää ja ehkäistä näin antibioottiresistenssiongelman pahenemista.

 

 

 

 

LT Jussi Haijanen työskentelee Turun yliopistollisessa keskussairaalassa vatsaelinkirurgian erikoislääkärinä. Kliinisen työnsä lisäksi hän toimii APPAC-tutkimusryhmässä postdoc-tutkijana sekä neljän APPAC-tutkimuskokonaisuuteen pohjautuvan väitöskirjan ohjaajana.