Julkaistu: 2.4.2026
Teksti: Kati Räisänen
Toimitustyö: Viestintätoimisto Jokiranta Oy
Kuvat: Shutterstock

Antibioottiresistenssi tarkoittaa tilannetta, jossa bakteerit kykenevät vastustamaan niiden aiheuttamien infektioiden hoitoon käytettyjä antibiootteja eli tulevat resistenteiksi. Tästä seuraa, että antibioottia ei voi enää käyttää sille resistentin bakteerin aiheuttamien infektioiden hoidossa. Resistentit bakteerit leviävät maiden ja maanosien välillä helposti.

Vuonna 2019 antibioottiresistenssi aiheutti suoraan 1,27 miljoonaa kuolemaa ja myötävaikutti maailmanlaajuisesti lähes viiteen miljoonaan kuolemaan. Sairaaloiden arjessa se näkyy tehokkaiden hoitovaihtoehtojen vähenemisenä, pidentyneinä hoitojaksoina ja joskus jopa tilanteina, joissa antibiootit eivät enää tehoa ollenkaan.

Tehottomista antibiooteista kallis lasku

Antibioottiresistenssi on uhka koko terveydenhuollolle, sillä ilman toimivia antibiootteja moderni terveydenhuoltomme vaarantuu. Esimerkiksi suuret leikkaukset, syöpähoitojen suojaus ja vastasyntyneiden infektioiden hoito edellyttävät toimivien antibioottien olemassaoloa.

Jos antibiootit menettävät tehonsa, seuraukset tuntuvat potilaiden hoidon lisäksi myös taloudessa. Pitkittyneet hoitojaksot, kalliimmat antibiootit ja menetetyt terveet elinvuodet tuottavat suoria ja välillisiä kustannuksia yhteiskunnalle. Maailman mittakaavassa kyse on satojen miljardien eurojen menetyksistä kansantaloudessa.

Tilanne heikentynyt myös Suomessa

Kansainvälisesti katsottuna resistenssitilanne on Suomessa edelleen hyvä, mutta muutoksia heikompaan suuntaan näkyy täälläkin. Euroopan tautien ehkäisy- ja -valvontakeskus (ECDC) on raportissaan osoittanut, että antibiooteille vastustuskykyiseksi tullut Escherihcia coli kasvattaa eniten resistenssiin liittyvää tautitaakkaa Euroopassa. E. coli on tavallinen virtsatieinfektioita aiheuttava bakteeri, mutta se aiheuttaa myös valtaosan vakavista infektioista. Euroopassa E. colin lisääntynyt resistenssi tehokkaille kolmannen polven kefalosporiini-antibiooteille on erityisen merkittävä ongelma, joka yleistyy myös Suomessa.

Myös Klebsiella pneumoniae -bakteerin vastustuskyky kolmannen polven kefalosporiineille on lisääntynyt sekä Euroopassa että Suomessa. Antibioottien aiheuttamassa valintapaineessa se hankkii helposti erilaisia resistenssiominaisuuksia. K. pneumoniae aiheuttaa infektioita etenkin haavoittuvassa asemassa oleville potilaille hoitolaitoksissa.

Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että kolmannen polven kefalosporiineille resistenttien E. coli - ja K. pneumoniae -veriviljelylöydösten osuus nousi Suomessa 2000-luvulla huomattavasti – nyt ne kattavat merkittävän osan veriviljelylöydöksistä.

Resistenssi liittyy pitkälti bakteerien hankkimiin ESBL-entsyymeihin, jotka hajottavat kefalosporiini-antibiootteja. Kolmannen polven kefalosporiiniresistenssin myötä hoitovaihtoehdot vähenevät ja paine käyttää niin sanottuja viimeisen linjan lääkkeitä eli karbapeneemi-antibiootteja kasvaa.

Tutkimusryhmämme selvittää resistenssin syntymekanismeja

Tutkimuksessamme selvitetään kolmannen polven kefalosporiineille resistenttien E. colin ja K. pneumoniaen aiheuttamien vakavien infektioiden ilmaantuvuuden muutoksia Suomessa vuosina 2014–2024. Tutkimuksessa hyödynnetään tartuntatauti- ja hoitoon liittyvien infektioiden rekisteritietoja. Bakteerien sukulaisuuden, taudinaiheuttamiskyvyn ja resistenssiominaisuuksien analysointiin käytetään kokogenomisekvensointia, joka on tutkimuksemme tärkein laboratoriomenetelmä.

Kokogenomisekvensoinnin avulla voidaan määrittää bakteerin koko perintöaineksen tarkka rakenne. Se auttaa selvittämään, mitkä mekanismit (geenit) aiheuttavat resistenssiä, ovatko bakteerikannat monimuotoisia vai geneettisesti läheisiä ja esiintyykö Suomessa kansainvälisesti tunnettuja bakteerikantoja. Geneettinen tieto on tärkeää, sillä se auttaa erottamaan satunnaiset resistenssitapaukset tilanteista, joissa ongelmallinen bakteerikanta on levinnyt laajalle.

Tutkimustiedosta monenlaista hyötyä

Antibioottiresistenssillä on vaikutuksia terveydenhuollon lisäksi koko yhteiskuntaan. Tämän vuoksi on erityisen tärkeää, että meillä on käytössämme korkeatasoiset seuranta- ja tutkimusmenetelmät ongelmien tunnistamiseksi. Samalla on selvää, että antibioottiresistenssin torjunta edellyttää jatkuvaa työtä ja päätöksiä, jotka perustuvat tutkittuun ja täsmälliseen tietoon.

Tutkimustiedosta on Suomelle monenlaista hyötyä, sillä parempi käsitys antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien ominaisuuksista ja niiden leviämisestä auttaa torjumaan resistenttien bakteerien aiheuttamia epidemioita varhaisessa vaiheessa.

Lisäksi genomitieto antaa tarkan kuvan siitä, millaisia resistenssi- ja taudinaiheuttamismekanismeja Suomessa eristetyissä bakteerikannoissa esiintyy. Tämä auttaa ohjaamaan antibioottihoitoja vakavissa, henkeä uhkaavissa infektioissa.

EU on asettanut jäsenmailleen tavoitteeksi vähentää antibioottiresistenttejä infektioita vuoteen 2030 mennessä. Tutkimuksemme tulokset auttavat arvioimaan, onko nykyinen kehitys oikeansuuntainen – ja mitä pitäisi tehdä toisin.

 

 

 

 

 

Molekyylimikrobiologian dosentti, FT Kati Räisänen väitteli Turun yliopistossa vuonna 2023 aiheenaan karbapenemaaseja tuottavien Enterobacteralesbakteerien molekulaarinen seuranta Suomessa. Hän työskentelee Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella erityisasiantuntijana ja seuraa sekä antibioottiresistenssin kehitystä että moniresistenttien bakteerien leviämistä Suomessa.

 

 

 

Lähteet:

• Antimicrobial Resistance Collaborators. Global burden of bacterial antimicrobial resistance in 2019: a systematic analysis. Lancet. 2022 Feb 12;399(10325):629-655. doi: 10.1016/S0140-6736(21)02724-0. Epub 2022 Jan 19. Erratum in: Lancet. 2022 Oct 1;400(10358):1102. doi: 10.1016/S0140-6736(21)02653-2.
• European Centre for Disease Prevention and Control (ECDC). Assessing the health burden of infections with antibiotic-resistant bacteria in the EU/EEA, 2016–2020. Stockholm: ECDC; 2022. Saatavilla: https://www.ecdc.europa.eu/sites/default/files/documents/Health-burden-infections-antibiotic-resistant-bacteria.pdf
• Martelius T, Jalava J, Kärki T, Möttönen T, Ollgren J, Lyytikäinen O; Hospital Infection Surveillance team. Nosocomial bloodstream infections caused by Escherichia coli and Klebsiella pneumoniae resistant to third-generation cephalosporins, Finland, 1999-2013: Trends, patient characteristics and mortality. Infect Dis (Lond). 2016;48(3):229-34. doi: 10.3109/23744235.2015.1109135. Epub 2015 Nov 18.
• Ilmavirta H, Ollgren J, Räisänen K, Kinnunen T, Hakanen AJ, Jalava J, Lyytikäinen O. Increasing proportions of extended-spectrum β-lactamase-producing isolates among Escherichia coli from urine and bloodstream infections: results from a nationwide surveillance network, Finland, 2008 to 2019. Euro Surveill. 2023 Oct;28(43):2200934. doi: 10.2807/1560-7917.ES.2023.28.43.2200934.
• Ilmavirta H, Ollgren J, Räisänen K, Kinnunen T, Hakanen AJ, Rantakokko-Jalava K, Jalava J, Lyytikäinen O. Impact of the COVID-19 pandemic on extended-spectrum β-lactamase producing Escherichia coli in urinary tract and blood stream infections: results from a nationwide surveillance network, Finland, 2018 to 2022. Antimicrob Resist Infect Control. 2024 Jul 6;13(1):72. doi: 10.1186/s13756-024-01427-z.
• Ilmavirta H, Ollgren J, Räisänen K, Kinnunen T, Jalava J, Lyytikäinen O. Epidemiology and risk factors of Escherichia coli bloodstream infections associated with extended-spectrum beta-lactamase production: a national surveillance and data linkage study, Finland, 2018 to 2023. Euro Surveill. 2025 Oct;30(40):2500196. doi: 10.2807/1560-7917.ES.2025.30.40.2500196.