Julkaistu: 14.8.2025
Teksti: Leena Hulsi / Viestintätoimisto Jokiranta Oy
Kuvat: Veikko Somerpuro

 

Kiinan Wuhanista eri puolille maailmaa levinnyt SARS-CoV-2-viruksen aiheuttama koronapandemia tappoi miljoonia ihmisiä, rajoitti monin tavoin kansalaisten arkea ja ajoi yrityksiä konkurssiin. Suuria taloudellisia tappioita ja valtavan määrän inhimillistä kärsimystä aiheuttanut tauti on nyt kadonnut otsikoista ja useimpien ihmisten mielistä. Helsingin yliopiston tutkijat ovat kuitenkin pitkäjänteisesti jatkaneet koronarokotteen kehittämistä, jotta seuraavasta pandemiasta selvittäisiin mahdollisimman vähin vaurioin.

– Kun Wuhanin tappavaksi osoittautunut paikallinen epidemia muuttui maailmanlaajuiseksi pandemiaksi, eri maiden tutkijoille tuli kiire saada aikaan tehokas rokote ihmishenkien pelastamiseksi. Alkoi kiivas pikajuoksu koronavirusta vastaan, Helsingin yliopiston virologian professori Kalle Saksela kertoo.

Nyt tutkijoiden pikajuoksu on vaihtunut maratoniksi, ja Suomi etenee kärkijoukossa.

– Osaamisemme ansiosta onnistuimme varsin lyhyellä aikajänteellä kehittämään hätäavuksi sopivan rokotekandidaatin. Sitä ei kuitenkaan tarvittu, koska kansainväliset lääkeyritykset toivat markkinoille yllättävän pian omat rokotteensa, joista Suomikin sai osansa. Halusimme kuitenkin jatkaa oman rokoteaihiomme kehittämistä, koska näemme siinä valtavasti potentiaalia.

Saksela muistuttaa, että on aivan eri asia saada hätätilanteessa aikaan nopeasti jotakin, joka todennäköisesti säästää ihmishenkiä, kuin tuottaa markkinoille kilpailukykyinen kaupallinen tuote. Kyse on kahdesta hyvin erilaisesta kehityskaaresta, joista jälkimmäinen vaatii huomattavasti enemmän aikaa sekä rahaa.

– Perustutkimusta yliopistossa jatketaan yhä. Sen lisäksi tutkimustietoon nojaavaa rokotekehitystä jatketaan yhdessä Rokote Laboratories Finland Oy:n kanssa, jotta suomalaisesta rokoteosaamisesta voisi syntyä uusi kansainvälinen menestystarina. Kun pikajuoksu vaihtui maratoniksi, useimmat länsimaiset kilpakumppanimme putosivat matkasta. Suomella on nyt otollinen tilaisuus päästä huipulle ja kansainvälisille markkinoille, Saksela painottaa.

Nenäsumuterokote suojaa yksilöä, yrityksiä ja yhteiskuntaa

Suomessa kehitetyn nenäsumuterokotteen menestykseen uskoo vahvasti myös Rokote Laboratories Finlandin toimitusjohtaja Erkko Ylösmäki.

– Nenäsumuterokotteella on monia etuja lihakseen annettaviin rokotteisiin verrattuna. Yksi merkittävimmistä hyödyistä on se, että nenään annosteltava rokote suojaa ihmisiä sairastumiselta ja sen lisäksi estää heitä levittämästä virusta edelleen, Ylösmäki kertoo.

– Koronavirus infektoi meitä nenän kautta. Nenäsumuterokotteen teho perustuu siihen, että virus voidaan neutraloida jo nenän limakalvoilla, mikä estää sitä leviämästä keuhkoihin. Kun nenän limakalvoille saadaan hyvä immuunivaste, estetään tehokkaasti myös taudin leviäminen väestössä. Perinteinen rokote ei kykene estämään uusia tartuntoja eikä pysäyttämään tautiaaltoa yhtä tehokkaasti, Saksela jatkaa.

Nenäsumuterokote suojaa siis yksilön lisäksi myös yrityksiä ja yhteiskuntaa, koska viruksen leviämisen tehokas estäminen tekee yhteiskunnan massiiviset sulkutoimet tarpeettomiksi. Tämä ulottuvuus on syytä ottaa huomioon rokotekehityksen rahoitusta pohdittaessa.

– Nenäsumuterokotteen kohdalla ei ole kyse pelkästään suomalaisten turvaamisesta, sillä tämänkaltaiselle rokotteelle riittäisi kyllä maailmalla kysyntää. Menestystarinaan on olemassa kaikki edellytykset, Ylösmäki arvioi.

”Tavoitteenamme on tuoda markkinoille Euroopan ensimmäinen limakalvorokote.” – Erkko Ylösmäki

 

Suomella selkeä etumatka

Ylösmäen mukaan suomalaistutkijoiden kehittämää koronarokoteaihiota on kehitetty paremmaksi prekliinisten eli eläinkokeiden avulla. Yritys sai luvan siirtyä faasi 1 vaiheeseen eli kliinisiin rokotekokeisiin ihmisillä vuoden 2025 tammikuussa.

– Tie kaupalliseksi tuotteeksi on pitkä, mutta jo tähän mennessä saavutettuja tuloksia voidaan pitää menestyksenä. Ennen myyntiluvan saamista on käytävä läpi vielä faasit 2 ja 3. Niiden avulla varmistetaan isommassa mittakaavassa tuotteen annostus, teho ja turvallisuus. Koko hankkeen läpivieminen on kallis prosessi, joka vaatii suuria investointeja, Ylösmäki sanoo.

– Jos lupaava alkumme saa jatkoa, suomalainen tuote olisi Euroopassa ensimmäinen myyntiluvan saanut nenäsumuterokote. Siitä voisi kehittyä upea menestystarina, jota kannattaa tavoitella.

Vastaavaa tuotetta on yritetty kehittää muissakin maissa, mutta toisin kuin Suomessa, menestys maailmalla on ollut heikkoa.

– Intiassa on hieman samankaltainen rokote, joka ei ole kuitenkaan saanut myyntilupaa länsimarkkinoilla. Yhdysvalloissa vastaavaa rokotetta ei ole, joten Suomi on tässä eräänlainen pioneeri.

Kehitystyö jatkuu yhä

Tutkijoiden mukaan Suomessa kehitettyä rokoteaihiota voitaisiin käyttää muidenkin pandemioita aiheuttavien hengitystieinfektioiden ehkäisyyn.

– Seuraavan pandemian voi aiheuttaa jokin muukin kuin korona – esimerkiksi lintuinfluenssa. Meillä pitää olla valmius reagoida uusiin uhkiin ja muuttuviin variantteihin nopeasti. Rokotetta pitää kehittää siten, että se on nykyistäkin helpommin muokattavissa, Helsingin yliopiston rokotetutkija Riku Fagerlund sanoo.

Fagerlund kollegoineen pyrkii kehittämään rokoteantigeenia aiempaa immunogeenisemmaksi, jolloin pienempi annos riittäisi antamaan suojan. Tavoitteena on myös saada aikaan laajakirjoisempaa vastetta.

Rokotteessa käytettävää vektoria on jo nyt onnistuttu kehittämään siten, että varianttien muutokset ja antigeenien vaihtamiset voidaan tehdä nopeasti. Uuden teknologian avulla variantti saadaan vektoriin jopa päivässä tai kahdessa, kun samaan työhön kului aiemmin kuukausia.

Rokotteen nopeaa muokattavuutta ja laajakirjoisuuden tärkeyttä korostaa myös Ylösmäki. Yrityksessä suunnitellaan jo nenäsumuterokotteen muokkaamista siten, että se soveltuu koronan lisäksi muidenkin hengitystieinfektioiden ehkäisyyn.

– Ensimmäinen tuotteemme tulee olemaan koronarokote, mutta rokoteaihiota voidaan tarvittaessa muokata torjumaan muidenkin hengitystievirusten aiheuttamia uhkia. Meillä on nyt varsin monikäyttöinen alusta, jota kehitämme uusimpaan tutkimustietoon nojaten, Ylösmäki sanoo.

– Helsingin yliopiston yhteyteen pitäisi perustaa Virusuhkien tutkimuskeskus. Se auttaisi meitä varautumaan seuraavaan pandemiaan, jonka ennemmin tai myöhemmin joudumme joka tapauksessa kohtaamaan, tutkija Riku Fagerlund sanoo.

Oma rokotetuotanto parantaisi huoltovarmuutta

Kaikki haastatellut ovat yhtä mieltä siitä, että seuraavaan pandemiaan pitää varautua nyt.

– Suomeen tarvittaisiin pikaisesti Virusuhkien tutkimuskeskus. Helsingin yliopiston yhteydessä toimiva tutkimuskeskus olisi varautumista tilanteeseen, jonka edessä me ennemmin tai myöhemmin jälleen olemme, Fagerlund painottaa.

Sodat, ilmastonmuutos ja luontokato lisäävät pandemioiden riskiä, eikä nykyisessä maailmantilanteessa ole mitenkään itsestään selvää, että tehokkaita rokotteita toimitettaisiin kaikkialle.

– Meillä pitäisi olla rokotekehityksen lisäksi myös omaa rokotetuotantoa, johon Suomessa on kyllä erinomaiset edellytykset. Jos onnistumme osoittamaan nenäsumuterokotteen tehon ja turvallisuuden, asia alkaa varmasti kiinnostaa laajemmin myös päättäjiä ja viranomaisia, Saksela uskoo.

 

Sakari Alhopuron säätiöltä miljoona euroa suomalaiseen rokotetutkimukseen