Julkaistu: 3.9.2026
Teksti: Heikki Sarin
Toimitustyö: Viestintätoimisto Jokiranta Oy
Kuvat: Shutterstock

Laaja tutkimusnäyttö osoittaa, että liikunnalla on merkittävä rooli sydän- ja verisuonisairauksien sekä tyypin 2 diabeteksen ehkäisyssä, kuten myös paikallaanolon vähentämisellä. Maailman terveysjärjestö WHO korostaakin liikunnan merkitystä toistuvasti – eikä suotta, sillä pelkästään EU-alueella liikkumattomuudesta aiheutuvat kansansairaudet maksavat vuosittain arviolta 84 miljardia euroa. Meta-analyysien mukaan liikunnan lisääminen voi vähentää sydäntapahtumien riskiä jopa 15–20 prosenttia henkilön lähtötasosta riippumatta, ja tehokas liikunta voi kumota runsaankin paikallaanolon terveysriskejä.

Säännöllinen liikunta parantaa muun muassa lihaskuntoa ja karistaa kiloja, mutta liikunnan vaikutukset ulottuvat myös paljon syvemmälle kehoon. Kun juokset lenkin, nostat painoja salilla tai vaikka tauotat istumistasi kevyellä liikuskelulla tai arkiaskareilla, et luultavasti ajattele, että tekosi saattaisi hyödyttää terveyttäsi juuri suolistomikrobiomin kautta. Tutkimuksissa liikunta on kuitenkin yhdistetty terveydelle hyödyllisiin ja paikallaanolo vastaavasti terveydelle epäedullisiin mikrobiomin ominaisuuksiin.

Mikä liikkuvan ihmisen suolistomikrobiomissa suojaa sydäntä?

Monissa aiemmissa tutkimuksissa on jo havaittu fyysisen aktiivisuuden yhteys suurempaan mikrobiomin monimuotoisuuteen ja monien terveydelle hyödyllisten mikrobien runsaampaan esiintyvyyteen. Toisaalta runsasta paikallaanoloa tutkittaessa on tehty päinvastaisia löydöksiä.

Monimuotoinen mikrobiomi on yhdistetty myös yleisesti parempaan terveyteen. Laajalla mikrobiomilla on yleensä paremmat edellytykset esimerkiksi tuottaa monipuolisesti terveyttä ylläpitäviä aineenvaihduntatuotteita, sopeutua olosuhteiden muutoksiin ja estää haitallisia mikrobeja saamasta otetta elimistössä.

Mikrobiomin vaikutukset ihmisten terveyteen välittyvät pitkälti mikrobien tuottamien aineenvaihduntatuotteiden kautta. Tietyillä mikrobeilla on kyky tuottaa sydänterveyttä jopa suoraan hyödyttäviä tai haittaavia aineenvaihduntatuotteita. Vähäinen monimuotoisuus taas on yhdistetty muun muassa sydän- ja verisuonitauteihin.

Monien aiempien fyysisen aktiivisuuden ja suolistomikrobiomin suhdetta selvittäneiden tutkimusten ongelmana on ollut pieni otoskoko, ristiriitaiset tulokset sekä tärkeiden mikrobiomiin vaikuttavien tekijöiden, erityisesti ruokavalion vaikutusten puutteellinen huomioiminen. Tämän vuoksi aihetta on tarpeen tarkastella laajemmin ja täsmällisemmin. Tässä tutkimushankkeessa hyödynnetään laajaa väestöaineistoa, jonka avulla pyritään selvittämään kattavasti, minkälaiset suolistomikrobiomin koostumuksen tai toiminnallisuuden piirteet liittyvät fyysiseen aktiivisuuteen, aerobiseen kuntoon ja istumisen määrään sekä yleisten kansantautien, kuten sydän- ja verisuonitautien sairastumisriskiin.

Yksilöllisempiä liikunta- ja elintapasuosituksia

Mikäli onnistumme tunnistamaan fyysiseen aktiivisuuteen yhdistettyjen mikrobiomiominaisuuksien joukosta sydän- ja verisuonisairauksien riskiä ennustavia tekijöitä, olisi tulevaisuudessa mahdollista kehittää nykyistä yksilöllisempiä ja toimivampia liikunta- ja elintapasuosituksia.

Parhaimmillaan tällainen tieto auttaisi esimerkiksi tunnistamaan riskiryhmään kuuluvia henkilöitä varhaisessa vaiheessa, jolloin riskien ennaltaehkäisy elintapamuutoksilla on helpompaa, ja ohjaamaan heidät juuri heille soveltuvien elintapamuutosten pariin. Tällä saattaisi olla merkittäviä vaikutuksia niin kansanterveyteen kuin kansantalouteenkin sekä monen yksittäisen ihmisen elämänlaatuun.

 

Heikki Sarin, LT, ETM, työskentelee ylilääkärinä Tampereen urheilulääkäriasemalla sekä vierailevana tutkijana Kliinisen ja molekulaarisen metabolian tutkimusohjelmassa (CAMM, Clinical and Molecular Metabolism) Helsingin yliopistossa. Lisäksi hän tekee yhteistyötä Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan kanssa. Sarinin tutkimus keskittyy fyysisen aktiivisuuden, liikunnan ja ravitsemuksen rooliin lihavuuden ja aineenvaihduntasairauksien ehkäisyssä ja hoidossa. Hän tutkii erityisesti painonhallintaan liittyviä tekijöitä sekä biomarkkereiden hyödyntämistä terveysriskien ja terveystulosten ennustamisessa ja ohjaamisessa.