Julkaistu: 5.2.2026
Teksti: Inês Paciência
Toimitustyö: Viestintätoimisto Jokiranta Oy
Kuva: Timo Hugg

Astma ja allergiset sairaudet yleistyvät huolestuttavasti kaikkialla maailmassa – erityisesti länsimaissa. Niitä sairastaa yli 330 miljoonaa ihmistä, ja astma on yksi yleisimmistä ei-tarttuvista taudeista. Suomessa astman esiintyvyys on noin 10 prosenttia, ja vuonna 2018 astman ja allergioiden aiheuttamien kokonaiskustannusten arvioitiin olevan 1,5–1,8 miljardia euroa. 

Ilmastonmuutos ja siihen liittyvät ympäristön muutokset, kuten ilmansaasteet, lämpötila, kasvillisuus ja maankäyttö, ovat keskeisiä astmaan, allergioihin ja muihin hengityselinsairauksiin liittyviä tekijöitä, koska ne vaikuttavat ihmisen immuunivasteeseen ja tulehdusreaktioihin. Nykyään Euroopan väestöstä kaksi kolmasosaa asuu kaupungeissa, minkä takia on erittäin tärkeää saada lisää tutkimustietoa urbaanin ympäristön ja ilmastonmuutoksen vaikutuksista hengitysterveyteemme.

Vaikuttavatko viher- ja vesialueet altistukseen?

Tutkimushankkeen tavoitteena on selvittää ilmastonmuutokseen ja luontokatoon liittyvien lyhyt- ja pitkäaikaisaltistusten (esimerkiksi ilmansaasteet, lämpötila, siitepöly) vaikutusta allergioihin ja astmaan ihmisen koko elinkaaren aikana – hedelmöityksestä aikuisikään. Hankkeessa pyritään myös arvioimaan, miten viher- ja vesialueet (”green and blue spaces”) voivat muuttaa ilmastoon liittyvien ympäristöperäisten altistusten vaikutusta astmaan ja allergiaan. 

Hanke hyödyntää ympäristötietoja (ilmansaasteet, lämpötila, siitepöly ja maankäyttö) sekä yksityiskohtaisia kliinisiä astmaan ja allergioihin liittyviä tietoja, jotka kerätään pitkittäisesti kolmesta suomalaisesta väestöpohjaisesta kohortista. 

Seurantakyselystä arvokasta tietoa

Koska ilmastonmuutoksella on olennainen vaikutus ikääntyvän väestön terveyteen, toteutamme myös seurantakyselyn tutkimuksessa käytetyille kolmelle suomalaiselle kohortille. Siten saamme paremman kuvan ilmastonmuutokseen liittyvien altisteiden vaikutuksesta hengityselinsairauksien riskiin ja sairauden etenemiseen ikääntyvillä. Hankkeessa käytettävä koko elinkaaren kattava lähestymistapa auttaa meitä saamaan tietoa paitsi ympäristöaltistusten kumulatiivisesta vaikutuksesta myös siitä, onko allergian tai astman riski erityisen suuri joissain tietyissä elämänvaiheissa.

Olen kiitollinen Sakari Alhopuron säätiön myöntämästä tuesta. Tutkimushankkeemme tulokset voivat osaltaan auttaa pienentämään astman ja allergioiden yksilöille sekä terveydenhuollolle aiheuttamaa taakkaa. Toivomme, että tutkimustieto auttaa vähentämään astmaa sairastavien oireilua sekä hengityselinsairauksiin liittyvien hoitokäyntien ja sairaalajaksojen määrää.  

Tavoitteena on myös, että tutkimustiedon avulla voidaan tukea tehokkaita ja kestäviä toimenpiteitä esimerkiksi luontoympäristöjen lisäämiseksi kaupunkialueille. Ympäristötekijöihin liittyvien terveysriskien minimointi tuottaa hyötyjä niin ympäristölle, taloudelle kuin koko yhteiskunnallekin. 

 

 

Inês Paciência, PhD, työskentelee akatemiatutkijana Oulun yliopistossa Väestöterveyden tutkimusyksikköön kuuluvassa Ympäristöterveyden ja keuhkosairauksien keskuksessa (CERH). Hänen tutkimuksensa keskiössä ovat sisäilmaston ja ympäristön dynaamiset yhteydet astman ja allergian kehittymiseen. Hän toimii myös Euroopan allergologian ja kliinisen immunologian akatemian (EAACI) One Health -työryhmän puheenjohtajana. Työryhmän tavoitteena on kehittää ja toteuttaa toiminta-, politiikka- ja tutkimusohjelmia, joiden avulla eri sidosryhmät voivat yhteistyössä saavuttaa kansanterveyttä edistäviä tuloksia.