Eturauhassyövän etäpesäkkeiden varhainen tunnistaminen parantaisi hoitotuloksia

Eturauhassyövän erittäin hyvästä ennusteesta huolimatta Suomessa kuolee vuosittain noin 900 miestä etäpesäkkeitä lähettävään eturauhassyöpään. Jotta eturauhassyövän hoito voitaisiin valita oikein syövän toteamishetkellä, pitäisi etäpesäkkeet kyetä toteamaan levinneisyystutkimuksilla jo tässä vaiheessa. Levinneisyyden selvittämiseen on kehitteillä monia lupaavia menetelmiä.

Julkaistu: 1.10.2021
Kirjoittaja: Otto Ettala

Nykyisten eturauhassyövän hoitosuositusten mukaan levinneisyystutkimuksina tulisi käyttää koko vartalon tietokonekuvausta ja luustokarttaa, vaikka tiedetäänkin, että niiden herkkyys etäpesäkkeiden toteamisessa on huono.

Hyvää korvaavaa vaihtoehtoa näille perinteisille levinneisyystutkimuksille on etsitty useita vuosia. Lukuisista vaihtoehdoista lupaavin on eturauhasspesifiseen solukalvoantigeeniin perustuva positroniemissiotomografia eli niin sanottu PSMA-PET. Kuvaus perustuu radioaktiiviseen merkkiaineeseen, joka sitoutuu normaalien eturauhassolujen ja eturauhassyöpäsolujen solukalvoilla olevaan PSMA-molekyyliin. Merkkiaineen jakauma elimistössä tulkitaan positronisäteilyn toteavalla PET-kameralla, ja kuva yleensä liitetään vartalon tietokonekuvaukseen. Olemme jo aikaisemmin osoittaneet, että PSMA-PET selvästi on herkempi kuvantamismenetelmä kuin perinteiset levinneisyystutkimukset.

PSMA-PET-kuvaus saattaisi lisätä eriarvoisuutta

PSMA-PET on lupaava menetelmä, mutta sen käyttöön levinneisyystutkimuksena liittyy kuitenkin useita haasteita. Ensinnäkin PET-kamerat ovat kalliita, eikä niitä ei ole kaikissa eturauhassyöpää hoitavissa yksiköissä. Toiseksi PSMA-PET-tulkinta ei ole aivan yksiselitteistä. Erityisesti luuston PSMA-kertymien arviointi on vaikeaa, eikä kaikista kertymistä voida varmuudella sanoa, ovatko ne ylipäätään etäpesäkkeitä vai eivät.  

On mahdollista, että PSMA-PET korvaa perinteiset levinneisyystutkimukset eturauhassyövän hoitosuosituksissa muutaman vuoden sisällä. Tällöin vaarana on, että eturauhassyöpädiagnoosin saaneet miehet ovat eriarvoisessa asemassa, koska jokaisella diagnoosin saaneella miehellä ei ole mahdollisuutta päästä PSMA-PET-tutkimukseen. Lisäksi huolenamme on se, ettemme aivan tarkkaan tiedä, mitkä PSMA-kertymät tulisi tulkita etäpesäkkeiksi ja mitkä hyvänlaatuisiksi.

PSMA-SPECT-kuvauksen etuna saavutettavuus

Tutkimusryhmämme on aloittamassa tutkimuksen, jossa selvitämme PSMA-SPECT-kuvantamisen käytettävyyttä eturauhassyövän levinneisyystutkimuksena. PSMA-SPECT perustuu samaan ideaan kuin PSMA-PET: radioaktiivinen merkkiaine sitoutuu PSMA-molekyyliin. Erona on kuitenkin se, että radioaktiivisen merkkiaineen jakaumaa elimistössä tulkitaan PET-kameran sijasta gammakameralla eli samalla kameralla kuin perinteistä luustokarttaa. Hyvänä puolena tässä on se, että gammakamera löytyy jokaisesta eturauhassyöpää hoitavasta yksiköstä.

Pyrimme myös selvittämään, mikä on PSMA-kuvantamisten todellinen tarkkuus etäpesäkkeiden toteamisessa. Olemme suunnitelleet ottavamme luuston epäselvistä PSMA-kertymistä koepalat, jotta osaamme sanoa, ovatko ne etäpesäkkeitä vai hyvänlaatuisia muutoksia.

Sakari Alhopuron säätiön myöntämän rahoituksen turvin pystymme toteuttamaan tutkimuksen suunnitellussa laajuudessa. Jos PSMA-SPECT osoittautuisi vähintäänkin yhtä hyväksi kuin PSMA-PET, olisi saadulla tuloksella huomattava merkitys eturauhassyövän levinneisyystutkimusten kehityksessä ja erityisesti eturauhassyöpäpotilaiden välisen eriarvoisuuden vähentämisessä.
 

Kuva Otto Ettalasta

 

 

Otto Ettala työskentelee Tyksissä urologian erikoislääkärinä ja Turun yliopistossa kirurgian kliinisenä opettajana. Hän on väitellyt Turun yliopistossa vuonna 2015 erektiohäiriön riskitekijöistä. Tällä hetkellä hänen tutkimusryhmänsä tutkii pääsääntöisesti syövän, erityisesti eturauhassyövän, kuvantamista.

 

 

 

 

Kuva: Shutterstock

Lue lisää