Julkaistu: 6.11.2025
Teksti: Kirsti Raiko
Toimitustyö: Viestintätoimisto Jokiranta Oy

Suomessa yleisin puutiaisten eli punkkien levittämä tauti on Borrelia burgdorferi -bakteerin aiheuttama Lymen borrelioosi. Viimeisen vuosikymmenen aikana punkkien elinalue on laajentunut yhä pohjoisemmaksi, ja borrelioosiin sairastuneiden määrä on ollut kasvussa. Vuonna 2024 todettiin 2 500 borrelioositapausta, mutta sairastuneiden todellinen määrä on todennäköisesti tätä suurempi.

Ylen 23.10.2025 julkaiseman uutisen mukaan borrelioositapauksia olisi jopa 7 000–8 000 kappaletta vuosittain – ja punkkien yleistyessä tapausten määrän odotetaan yhä kasvavan. Aiemmin punkkien on katsottu viihtyvän pääosin rannikoilla ja lehtimetsissä, mutta uusimman tiedon perusteella niiden tiedetään elelevän myös hämärissä havumetsissä, jotka tunnetaan hyvinä marjastusmaastoina.

Borrelioosia hoidetaan antibioottikuurilla, jonka tehoon vaikuttaa se, kuinka varhaisessa vaiheessa infektio todetaan. Useimmiten borrelioosi huomataan taudille tunnusomaisen vaeltavan ihottuman (erythema migrans) perusteella. Ihottuma voi kuitenkin jäädä huomaamatta, eikä iho-oireita välttämättä tule jokaiselle tartunnan saaneelle, minkä vuoksi epäilty tartunta varmistetaan verikokeella.

Diagnostiikka ongelmallista

Nykyisin käytössä oleva verikoemenetelmä mittaa potilaan oman immuunijärjestelmän reaktiota borreliabakteeria vastaan. Joillakin potilailla immuunijärjestelmän reagoiminen mitattavalle asteelle voi kuitenkin kestää jopa viikkoja, jolloin diagnoosi voi viivästyä merkittävästi.

Toinen ongelma nykyisessä menetelmässä on se, että immuunijärjestelmä ei unohda borrelioosi-infektiota. Tämän vuoksi immuunijärjestelmään perustuvaa diagnostiikkaa ei voida käyttää uusintainfektion toteamiseen, koska menetelmä antaa joka tapauksessa positiivisen tuloksen ensimmäisen infektion jälkeen. Näin ollen sen avulla ei voida myöskään saada varmuutta antibiootin tehosta sellaisissa tapauksissa, joissa potilas kärsii pitkittyneistä oireista.

Uudelle tutkimusmenetelmälle tarvetta

Tutkimusryhmämme pyrkii nyt ratkaisemaan edellä mainittuja ongelmia kehittämällä mittausmenetelmää, jolla borreliabakteerin läsnäolo potilaassa voitaisiin havaita mittaamalla potilaan verestä bakteeria tai bakteerin verenkiertoon erittämiä aineita. Tällöin tartunta voitaisiin todeta heti sen jälkeen, kun bakteeri on siirtynyt ihmiseen, mikä nopeuttaisi hoidon aloittamista.

Kehitteillä olevan menetelmän ansiosta myös uusintainfektiot voitaisiin havaita luotettavasti. Lisäksi uusi menetelmä saattaisi auttaa selvittämään, onko hoidoksi määrätty antibioottikuuri onnistunut poistamaan borreliabakteerin potilaasta. Tämä tieto olisi tärkeä erityisesti silloin, jos potilaan oireet jatkuvat hoidon jälkeen.

Uuden mittausmenetelmän kehityksessä on kuitenkin omat haasteensa. Bakteeria ja sen vereen erittämiä aineita on potilaassa hyvin vähän, jolloin mittausteknologian pitäisi kyetä havaitsemaan äärimmäisen pieniä määriä näitä mitattavia aineita. Turun yliopiston biotekniikan osastolla kehitettyjen tekniikoiden avulla on jo aiemmin onnistuttu kehittämään mittausmenetelmiä, jotka kykenevät havaitsemaan mitattavan aineen äärimmäisen pienistä pitoisuuksista.

Sakari Alhopuron säätiön rahoittaman UpTick-tutkimuksen tavoitteena on nyt selvittää, voisiko näillä tekniikoilla kehittää toimivan ratkaisun borreliabakteerin suoraan havaitsemiseen potilaasta.

 

 

 

 

Kirsti Raiko väitteli Turun yliopistosta molekulaarisen biotekniikan ja diagnostiikan tohtoriksi syksyllä 2023. Tutkimuksessaan hän on keskittynyt kehittämään äärimmäisen herkkiä taudinhavaitsemismenetelmiä, ja tällä hetkellä hän toimii yliopisto-opettajana ja tutkijana Turun yliopiston bioteknologian laitoksella.