Julkaistu: 26.5.2026

Suolisto on ihmisen suurin immunologinen elin, joka auttaa elimistöä puolustautumaan erilaisia taudinaiheuttajia vastaan. Suolistomikrobisto vaikuttaa muun muassa suoliston pintaa suojaavaan limakerrokseen, joka estää haitallisten yhdisteiden siirtymisen suolistosta verenkiertoon.

Suoliston epätasapaino eli dysbioosi voi johtaa pintaa suojaavan limakalvon vaurioitumiseen, jolloin bakteerit tai niiden tuottamat haitalliset yhdisteet pääsevät verenkiertoon. Tämä puolestaan voi aiheuttaa kehoon matala-asteisen tulehduksen, jolla tiedetään olevan yhteys moniin eri sairauksiin – muun muassa tyypin 2 diabetekseen ja masennukseen. 

Näyttää ilmeiseltä, että lisääntynyt tieto ja ymmärrys suolistomikrobiston koostumuksesta ja sen vaikutuksista sairauksien syntymekanismeihin mahdollistaa jollakin aikajänteellä myös uusien hoitomuotojen kehittämisen. 

– On kuitenkin hyvä muistaa, että nämä ovat hyvin monimutkaisia kysymyksiä, joihin ei ole yksinkertaisia vastauksia. Mikrobien perustavanlaatuinen vaikutus moneen asiaan kyllä tiedetään, mutta hoidollisten ratkaisujen kehittäminen edellyttää vielä paljon tutkimustyötä, Sakari Alhopuron säätiön hallituksen puheenjohtaja, bakteeriopin professori Pentti Huovinen korostaa.   

Professori Huovinen on tyytyväinen Sakari Alhopuron säätiön hallituksen tekemään päätökseen kohdistaa säätiön myöntämät lääketieteen apurahat ihmisen ja mikrobien välisen vuorovaikutuksen tutkimiseen. 

– Jos potilaan sairaus liittyy esimerkiksi geenivirheeseen, tilanteeseen on vaikea puuttua. Sen sijaan mikrobeihin kytkeytyvään sairauteen on mahdollista vaikuttaa esimerkiksi elintapoja korjaamalla tai kokonaan uusilla hoitomuodoilla. Tämän vuoksi näiden lupaavien mahdollisuuksien tutkiminen on mielestäni jopa velvollisuutemme.

Rahoitusta uraauurtavaan tutkimukseen

Tänä vuonna lääketieteen apurahoja sai noin 10 prosenttia hakijoista. Yli puolen miljoonan euron rahoitus jaetaan 12 ansioituneelle postdoc-tutkijalle. 

– Apurahojen kohdentamisen ansiosta aiempaa useampi sai myönteisen vastauksen, mutta valitettavasti moni hyvä hakemus jäi tänäkin vuonna ilman rahoitusta, Huovinen pahoittelee.

Rahoitettavien hankkeiden joukossa on kaksi erillistä lihavuuden tutkimiseen liittyvää hanketta, joissa suoliston, kehon ja aivojen välisiä yhteyksiä tutkitaan ensimmäistä kertaa toiminnallista kuvantamista hyödyntäen. Apurahaa sai myös tutkimushanke, joka selvittää, voidaanko toistuvia virtsatieinfektioita ehkäistä ulosteensiirrolla.

Lisäksi rahoitusta myönnettiin muun muassa tutkimukseen, jossa kartoitetaan, onko varhainen suolistomikrobiomi yhteydessä sekä lapsen suolisto-oireisiin että tunne-elämän ja käyttäytymisen oireisiin. Apurahaa sai myös tutkimus, jonka tavoitteena on selvittää, miksi ja miten lepotilassa oleva ja useimpien ihmisten kehosta löytyvä JC-polyoomavirus voi aiheuttaa joillekin kuolemaan johtavan PML-taudin.  

Luonnontieteelle ja taiteelle 400 000 euroa

Viime vuoden tapaan säätiö jakoi apurahoja myös luonnontieteen tutkijoille sekä taiteilijoille, joille myönnettiin yhteensä noin 400 000 euroa. 

Säätiön luonnontieteelle myöntämä rahoitus painottuu pitkälti tutkimukseen, joka selvittää ilmastonmuutoksen moninaisia vaikutuksia luontoon. Rahoitusta myönnettiin muun muassa planktontutkimukseen, jossa selvitetään eräiden syanobakteerien sopeutumista lämpeneviin meriekosysteemeihin. Valtamerten sinilevillä on keskeinen rooli maapallon ekosysteemien hapentuotannossa, joten aiheesta tarvitaan lisää tutkimustietoa.

Apurahaa sai myös tutkimus, joka selvittää, miten antibiootteja voitaisiin poistaa jätevesistä. Aiheen tärkeys nousi esiin myös säätiön keväällä järjestämässä kansainvälisessä tieteellisessä symposiumissa. Lisäksi säätiö jatkoi muun muassa pitkäjänteisesti tukemansa puutiaistutkimuksen rahoittamista.

Taiteen apurahoja myönnettiin tänäkin vuonna taiteilijoille, jotka teoksissaan käsittelevät ilmastonmuutosta, ympäristökriisiä, suomalaisen luonnon tilaa ja luonnonsuojelua. Taiteen apurahoja myönnettiin yhteensä 10 taiteilijalle, joille jaettiin kaikkiaan 100 000 euroa. 

Apurahaa sai muun muassa projekti, joka kommentoi globaalia kaupankäyntiä, sen ympäristövaikutuksia ja kysymyksiä vastuusta. Rahoitusta saivat myös esittävä, ajankohtainen ja kantaa ottava tekstiilitaide sekä sävelteos, joka tallentaa ja tuo kuuluviin tunnetuimpien suomalaisten puiden äänet konserton muodossa.

Kaikki rahoitusta saaneet tiede- ja taidehankkeet sekä apurahansaajien nimet löytyvät alla olevan linkin takaa:

 

Myönnetyt apurahat

 

Lisätietoja:

Toimitusjohtaja Carita Rantanen
p. +358 40 503 9609, carita.rantanen(at)sakarialhopuronsaatio.fi

Hallituksen puheenjohtaja Pentti Huovinen
p. 358 40 505 2284, pentti.huovinen(at)sakarialhopuronsaatio.fi

Lääkintöneuvos Sakari Alhopuron perustaman säätiön tavoitteena on tukea ja edistää korkeatasoista lääketieteellistä tutkimusta, luonnon monimuotoisuutta, yrittäjyyttä sekä suomalaisen yhteiskunnan hyvinvointia ja kulttuuria. Säätiö jakaa vuosittain apurahoja lahjakkaille lääketieteen ja luonnontieteen tutkijoille sekä taiteilijoille. Säätiö tukee myös Turun yliopiston Seilin ja Kevon kenttäasemien toimintaa perustamansa rahaston kautta.