Julkaistu: 27.1.2026
Teksti: Leena Hulsi / Viestintätoimisto Jokiranta Oy
Kuvat: Niko Sieppi / Rabbit Visuals Oy

Näillä näkymin vuonna 2029 toimintansa aloittava Wega Groupin Varsinais-Suomen biojalostamo tarjoaa kestäviä ja innovatiivisia energiaratkaisuja päästövähennyksiä tavoitteleville asiakkailleen. Lannasta ja muista biomassoista jalostettua energiaa tuotetaan muun muassa raskaan liikenteen, laivojen ja teollisuuden käyttöön. Biolaitoksen tuottamalla energialla korvataan fossiilisia polttoaineita ja vähennetään niiden kulutusta.

– Vauhditamme vihreää siirtymää tuottamalla puhdasta energiaa maatalouden ja elintarviketeollisuuden sivuvirroista. Tavoitteena on korvata fossiiliset polttoaineet uusiutuvalla metaanilla, Wega Groupin toimitusjohtaja ja yrityksen toinen perustaja Niko Ristikankare kertoo.

Biometaanin lisäksi edistyksellinen biojalostamo tuottaa niin sanottua e-metaania, jota valmistetaan uusiutuvalla sähköllä tuotetusta vedystä ja biokaasuprosessissa talteen otetusta hiilidioksidista.

– Biojalostamomme on suunniteltu siten, että myös omien prosessiemme sivuvirrat voidaan hyödyntää seuraavan prosessin raaka-aineena. Sivuvirtojen hyödyntäminen näin suuressa mittakaavassa parantaa hankkeen kustannustehokkuutta. Tavoitteena on myös omien päästöjen minimoiminen, Ristikankare lisää.  

– Parhaassa tapauksessa saamme poistetuksi hyötykäyttöön jopa 45 prosenttia fosforivalumasta, joka muuten päätyisi alueen vesistöihin ja Saaristomereen, Wega Groupin toimitusjohtaja Niko Ristikankare kertoo.

Lanta kiertämään

Wegan teollisen mittaluokan biojalostamo käsittelee vuodessa noin 600 000 tonnia raaka-aineita, joista noin 85 prosenttia on maatiloilta kerättyä lantaa. Jäljelle jäävä15 prosenttia koostuu peltobiomassoista ja elintarviketeollisuuden sivuvirroista. Tästä raaka-ainemäärästä Varsinais-Suomen biojalostamo tuottaa vuosittain 210 GWh biometaania ja 160 GWh e-metaania sekä kierrätyslannoitteita.

Aurajoen alkulähteille rakennettava biojalostamo ei siis tuota ainoastaan ilmastohyötyjä, sillä lannoitteiden kierrättäminen parantaa merkittävästi myös Saaristomeren tilannetta.

– Erottelemme bioprosessissa ravinteet talteen, jotta ne voidaan kierrättää takaisin pelloille kasvien ravinteeksi eli sinne, missä niitä tarvitaan. Parhaassa tapauksessa saamme poistetuksi hyötykäyttöön jopa 45 prosenttia fosforivalumasta, joka muuten päätyisi alueen vesistöihin ja Saaristomereen. Tällä on jo huomattava vaikutus meren tilaan, Ristikankare sanoo.

Olemme merelle velkaa

Ristikankareen mukaan lannoitteiden kierrätys ja Saaristomeren ravinnekuormituksen vähentäminen ei kuitenkaan ollut biojalostamon päällimmäinen tavoite.

– Kierrätyslannoitteisiin on kyllä investoitu paljon, mutta tietyssä mielessä tämä hanke syntyi ydintoimintamme sivutuotteena. Sitä voisi kuvailla todelliseksi hyvän mielen hankkeeksi, jota kukaan ei näytä vastustavan, Ristikankare hymyilee.   

Visionäärisellä yritysjohtajalla on myös merikapteenin tutkinto, ja hän kertoo liikkuneensa Saaristomerellä lähes koko elämänsä – veneillen, kalastaen ja sukeltaen. Meren tilan parantaminen on siis erityisen lähellä Ristikankareen sydäntä.

– Suhteeni mereen on vahva, ja olen tarkkaillut meren tilaa huolestuneena jo pitkään. Historian saatossa meri on antanut meille paljon: saariston kautta on lähdetty maailmalle, ja merta pitkin ovat liikkuneet ihmiset, eläimet ja tavarat.

Ristikankareen mukaan mereen liittyy paljon mystiikkaa, ja se tarjoaa meille edelleen valtavan paljon mahdollisuuksia. Meillä ei ole varaa menettää ainutlaatuista Saaristomerta.

– Näillä kulmilla Suomea ei ole toista yhtä uniikkia aluetta. Meren tila on nyt huono, ja ainoastaan me ihmiset voimme saada siihen muutoksen. Olemme sen merelle velkaa.

– Viljelijät ovat valveutuneita kumppaneita, joiden tietämystä tarvitaan ongelmien ratkaisemiseksi. Heitä ei pidä syyllistää, sillä he tuottavat meille ruokaa, Niko Ristikankare sanoo.

Yhteistyötä tarvitaan lisää

Saaristomeren rehevöitymisestä puhuttaessa syyttävät katseet kääntyvät usein maatalouteen. Tämä on Ristikankareen mukaan kohtuutonta, sillä me tarvitsemme kotimaista maataloustuotantoa jo huoltovarmuudenkin takia.

– Ja kasvit tarvitsevat fosforia ja typpeä kasvaakseen. Ongelmia syntyy, kun ravinteet valuvat pelloilta vesistöihin ja päätyvät rehevöittämään merta. Tätä ongelmaa Wega on nyt siis lähtenyt korjaamaan yhdessä maanviljelijöiden kanssa.

– Meille on tärkeää, että alkutuotanto eli maanviljelys on mukana tässä ketjussa. Tämän vuoksi käymme keskustelemassa viljelijöiden kanssa ja kuuntelemassa heidän näkemyksiään. Viljelijät ovat valveutuneita kumppaneita, joiden tietämystä tarvitaan ongelmien ratkaisemiseksi. Heitä ei pidä syyllistää, sillä he tuottavat meille ruokaa.

Saaristomeren tilanteen parantamiseksi Ristikankare peräänkuuluttaakin tehokkaampaa yhteistyötä eri toimijoiden kesken.

– Ihmisten ja asioiden törmäyttäminen on hyvä tapa avartaa näkökulmia ja edistää innovatiivista ajattelua. Siksi myös yritysten ja tutkijoiden on tultava toisiaan vastaan ja kuunneltava tarkemmin toistensa tarpeita ja huolia. Kun ratkaisuja lähdetään etsimään, niitä yleensä kyllä myös löydetään, Ristikankare vakuuttaa.

Wega Group Oy on Sakari Alhopuron säätiön järjestämän Baltic Sea Archipelagos Symposiumin pääyhteistyökumppani.

 

Tapahtumasivu: Baltic Sea Archipelagos Symposium