Uupumus on MS-taudissa yleinen mutta huonosti ymmärretty oire

MS-tauti on yleisin keskushermoston autoimmuunisairaus, johon liittyy usein myös toimintakykyä merkittävästi rajoittava uupumusoire. Oireen syntymekanismeja ei vielä tarkoin tunneta. Uupumusoireen taustalla olevista syistä tarvitaan lisää tietoa, jotta potilaille voitaisiin kehittää uusia ja tehokkaampia hoitomuotoja.

Julkaistu: 25.8.2022
Kirjoittaja: Eero Rissanen
Kuva: Shutterstock

 

Multipeliskleroosi eli MS-tauti on tyypillisesti nuoressa aikuisiässä puhkeava autoimmuunitauti, jossa elimistön omat puolustusjärjestelmän solut alkavat toimia virheellisesti omia keskushermoston rakenteitaan vastaan ja tulkita niiden osia kehon ulkopuolisiksi tunkeilijoiksi. Autoimmuunireaktiosta syntyvää tulehdusta eli inflammaatiota sekä hermosolujen vaurioitumista eli neurodegeneraatiota voidaan tehokkaasti vähentää ja hidastaa nykyisillä lääkityksillä. Siitä huolimatta uupumusoire on monelle MS-tautia sairastavalle hankala seuralainen.

 

Uupumusoireita jopa 60–80 prosentilla

MS-taudissa aivojen immuunisoluihin kuuluvien mikrogliasolujen yliaktivoituminen liittyy keskeisesti neuroinflammaatioon, jota aivoissa vireystilan säätelyyn osallistuva sympaattisen hermoston noradrenaliini-välittäjäaine saattaa vaimentaa. Aivojen noradrenaliinia tuottavien alueiden vaurion arvellaan puolestaan voivan heikentää sympaattisen hermoston aktiivisuutta ja edistää uupumuksen syntyä MS-taudissa.

Jossakin vaiheessa tautia jopa 60–80 prosenttia potilaista kokee vaikean uupumuksen eniten toimintakykyä heikentäväksi oireeksi. Toistaiseksi uupumukseen käytettävien hoitojen teho on varsin rajallista, ja MS-tautiin liittyvän uupumuksen syntymekanismit tunnetaan puutteellisesti. Todennäköisesti hermoston liiallisella inflammaatiolla sekä vireystilaa säätelevien välittäjäaineiden määrän ja toiminnan muutoksilla on siinä oma osansa.

 

PET-kuvantamisella näkymä aivojen toimintaan

Mikrogliasolujen ja noradrenaliinijärjestelmän toiminnan välisistä yhteyksistä ihmisillä ei ole vielä vakuuttavaa tutkimusnäyttöä, eikä sitä ole mahdollista tutkia elävissä aivoissa tavanomaisten kuvantamismenetelmien avulla. Sen sijaan positroniemissiotomografia- eli PET-kuvantaminen mahdollistaa tällaisten solu- ja välittäjäainetason ilmiöiden kuvantamisen ihmisilläkin in vivo eli ”livenä”, sillä kuvantamisessa hyödynnetään hyvin pientä määrää radioaktiivisia merkkiaineita, jotka sitoutuvat ohimenevästi haluttuihin kohteisiin aivoissa.

Tutkijatohtorina Bostonissa työskennellessäni sain Sakari Alhopuron säätiön tukemana mahdollisuuden jatkaa työtäni monialaisessa tutkimusprojektissa apulaisprofessori Tarun Singhalin tutkimusryhmässä. Projektin tavoitteena on selvittää mikrogliasolujen aktivaation ja aivojen noradrenaliinijärjestelmän muutosten sekä niiden välisten yhteyksien merkitystä MS-taudin uupumusoireen ja aivojen rakennevaurioiden esiintymisessä in vivo.

Tutkimuksessa käytetään aivojen aktivoituneisiin mikrogliasoluihin ja noradrenaliinin kuljettajaproteiinin sitoutuvia uusia [18F]PBR06- ja [11C]MRB-merkkiaineita sekä PET-kuvantamista. Lisäksi tutkimuksessa hyödynnetään ultravahvaa 7 teslan magneettikuvantamislaitetta aivojen rakenteiden tarkemmaksi paikantamiseksi.

 

Tähtäimessä tehokkaampia hoitomuotoja

Tutkimuksesta on odotettavissa tärkeää tietoa MS-tautiin liittyvän uupumusoireen syntymekanismeista sekä niiden yhteydestä hermoston tulehdustilaan ja rakennemuutoksiin. Tutkimustulokset voivat myös edesauttaa MS-taudin kulkuun vaikuttavien lääkitysten sekä uupumuksen oireenmukaisten hoitomuotojen kehittämistä. Uusien hoitojen avulla MS-potilaiden toimintakykyä voidaan tulevaisuudessa tukea nykyistä tehokkaammin ja monipuolisemmin.

 

Petri Rissanen.

 

 

LT, dos., neurologian erikoislääkäri Eero Rissanen on toiminut Tyks Vakka-Suomen sairaalan neurologian poliklinikan ylilääkärinä vuodesta 2013 alkaen. Rissanen väitteli lääketieteen tohtoriksi Turun yliopistosta vuonna 2015. Joulukuusta 2019 alkaen hän työskenteli tutkijatohtorina apulaisprofessori, neurologi Tarun Singhalin (MD, MBBS) johtamassa PET-kuvantamisen tutkimusohjelmassa Ann Romney Center for Neurologic Diseases -keskuksessa Harvard Medical Schoolissa ja Brigham and Women’s Hospitalissa. Nyt hän on aloittanut Kansallisen Neurokeskuksen johtajan tehtävät Itä-Suomen yliopistossa.

 

 

 

 

Lue lisää