Nielurisaleikkaus poistaa uniapneataudin oireet osalta potilaista kokonaan ja suurimmalta osalta ainakin osittain.

Kudoksia säästävä nielurisaleikkaus jatkossa myös aikuisille?

Nielurisaleikkaus on yksi tavallisimmista kirurgisista toimenpiteistä – sekä aikuisilla että lapsilla. Lapsipotilailta nielurisat poistetaan yhä useammin osittain, mikä muun muassa nopeuttaa toipumista. Nyt tutkimuksella pyritään selvittämään, soveltuisiko nielun kudoksia säästävä leikkausmenetelmä myös aikuisten nielurisoista aiheutuvien ongelmien hoitoon.

Julkaistu: 5.5.2022
Kirjoittaja: Jaakko Piitulainen
Kuva: Shutterstock

 

Nielurisaleikkaus on yksi yleisimmistä kirurgisista toimenpiteistä, josta toipuminen kestää aikuisilla keskimäärin 12 päivää ja lapsilla 10. Nielurisat voidaan poistaa joko kokonaan tai osittain. Osapoistosta toipuminen on merkittävästi nopeampaa ja vähemmän kivuliasta. Tutkimustietoa nielurisojen osapoistosta on kertynyt erityisesti lapsipotilailta, joilla on nielurisojen liikakasvusta johtuvia oireita. Tässä potilasryhmässä nielurisojen osapoisto on leikkausmenetelmänä yleistynyt myös Suomessa.

Aikuisilta nielurisat poistetaan useimmiten edelleen kokonaan. Heillä tavallisimmat syyt leikkaushoitoon ovat toistuvat tai pitkäaikaiset nielutulehdukset. Lisäksi nielurisaleikkausta käytetään obstruktiivisen uniapneataudin hoitomuotona, mikäli nielurisat ovat kooltaan suuret ja ahtauttavat suunielua.

Osallistuin kesällä 2018 Tukholmassa järjestettyyn Working together for the Child -kongressiin, jossa yhtenä aiheena olivat nielurisaleikkausmenetelmät. Tilaisuudessa kuultujen esitysten ja käytyjen keskustelujen myötä päädyin pohtimaan, olisiko nielun kudoksia säästävä leikkausmenetelmä käypä konsti myös aikuisten nielurisoihin liittyvien vaivojen hoitoon. Voisimmeko nielurisojen osapoistolla saavuttaa nielurisaleikkauksen hyödyt vähäisemmin komplikaatioin ja kustannuksin sekä lyhyemmällä toipumisajalla?

Sakari Alhopuron säätiön rahoittamassa tutkimushankkeessa tutkimusryhmäni pyrkii tuottamaan täydentävää tietoa aikuisten nielurisaleikkausten turvallisuudesta, tehokkuudesta ja kustannusvaikuttavuudesta. Oletamme, että nielurisojen leikkaus säästävämmällä menetelmällä nopeuttaa potilaan keskimääräistä toipumisaikaa. Lisäksi oletamme, että leikkauksen jälkeistä kipua on vähemmän ja jälkiverenvuotoja harvemmin. Ensimmäinen tutkimushankkeemme keskittyy 16–65-vuotiaisiin potilaisiin, joilla on nielurisatulehduksia. Tutkimukseen osallistuvat potilaat arvioivat toipumistaan leikkauksesta päivittäin kolmen viikon ajan. Tämän jälkeen hoidon tehokkuutta arvioidaan vielä viiden vuoden ajan oire- ja elämänlaatukyselyiden sekä seurantakäynnin avulla.

Kustannusvaikuttavuusanalyysia varten selvitämme hoitoon liittyvät suorat ja epäsuorat kustannukset. Tutkimuksella saamme uutta tietoa nielurisaleikkauksen toipumisajasta, joka vaihtelee yksilöllisesti sekä kivun keston että voimakkuuden osalta. Nielurisojen kokopoiston ja säästävän leikkausmenetelmän hoitotuloksia vertailevan tutkimuksemme vahvuutena on etenevä, satunnaistettu ja sokkoutettu tutkimusasetelma. Lisäksi viiden vuoden seuranta-aika antaa meille mahdollisuuden tarkastella hoidon tehoa pidemmällä aikavälillä.

Toisessa hankkeessamme tutkimme potilaita, joilla on obstruktiivinen uniapneatauti ja suuret nielurisat. Vaikka obstruktiivinen uniapneatauti on yksi kansansairauksistamme, nielurisojen liikakasvu aikuisiällä ei ole kovin yleistä. Käytännön työssä korvalääkärinä kohtaan kuitenkin potilaita, joiden oireet sopivat suunielua ahtauttavien kookkaiden nielurisojen aiheuttamaksi. Nielurisaleikkauksen avulla osalta potilaista uniapneataudin oireet väistyvät kokonaan ja suurimmalla osalla ainakin osittain. Hoitoa pidetään onnistuneena, mikäli unen aikana esiintyvät hengityskatkokset vähenevät puoleen. Osalla potilaista oireet voivat kuitenkin palata ajan myötä. Tutkimuksemme vahvuutena on, että uniapnean vaikeusastetta arvioidaan kotona tapahtuvalla unirekisteröinnillä sekä ennen leikkausta että kahdesti sen jälkeen – puolen vuoden ja kahden vuoden kuluttua leikkauksesta.  Näin saamme uutta tietoa kudoksia säästävän nielurisaleikkauksen pitkäaikaistuloksista obstruktiivisen uniapneataudin hoitomuotona.

 

Jaakko Piitulaisen kasvokuva.

 

LT Jaakko Piitulainen työskentelee erikoislääkärinä, tutkijana ja kliinisenä opettajana Tyksin Korvaklinikalla sekä Turun yliopistolla korva-, nenä- ja kurkkutautien oppiaineella. Hän väitteli Turun yliopistossa vuonna 2015. Väitöskirjatyö käsitteli kallon luupuutosten korjausleikkauksia kuitulujitteisella bioaktiivisella komposiitti-istutteella. Sakari Alhopuron säätiön rahoittamassa tutkimushankkeessa Piitulaisen tutkimusryhmä tarkastelee eri nielurisaleikkausmenetelmien turvallisuutta, tehokkuutta ja kustannusvaikuttavuutta.

 

 

 

 

Lue lisää