Hammashoidossa on turvallista käydä pandemia-aikanakin

Hammashoito on jo pitkään ollut edelläkävijä hygieniakäytännöissä, joista monet muut lääketieteen alat ovat ottaneet mallia. Pandemian alkaessa käytäntöjä tiukennettiin entisestään, koska hammashoidon pelättiin altistavan SARS-CoV-2-virustartunnoille. Näin ei ole juurikaan käynyt, mutta tutkimustietoa virusten leviämisestä tarvitaan lisää.

Julkaistu: 7.4.2022
Kirjoittaja: Laura Lahdentausta
Kuva: Shutterstock

 

Tutkimustietoa virusten leviämisestä hammashoidossa oli koronaviruspandemian alkaessa vähän, ja hammashoidon pelättiin olevan riski SARS-CoV-2-virustartuntojen leviämiselle. Tämän vuoksi kiireetön hammashoito päätettiin keskeyttää – hoitoon otettiin pandemian alkuvaiheessa ainoastaan päivystyspotilaita. Lisäksi koronaviruspotilaiden hammashoito keskitettiin omaan yksikköönsä pääkaupunkiseudulla.

Myös hammashoidon entuudestaan hyviä hygieniakäytäntöjä tiukennettiin: hoitohenkilökunnalle suositeltiin aerosolia tuottavien toimenpiteiden aikana kokokasvovisiiriä ja FFP-maskia, potilaiden mahdolliset koronavirusoireet sekä -altistukset seulottiin kattavin esitietokyselyin ja ennen hoitotoimenpidettä potilaille annettiin desinfioiva vetyperoksidisuuhuuhde.

Hammashoidossa hoitajat ja lääkärit työskentelevät potilaasta ja hoitoinstrumenteista lähtöisin olevien roiskeiden ja aerosolien ympäröimänä. Suun sylki, potilaan hengitysilma ja mahdolliset veriroiskeet yhdistyvät porien ja muiden instrumenttien jäähdytysveteen muodostaen bioaerosolia, joka kulkeutuu potilaan suusta hoitohuoneen ilmaan ja pinnoille.

Tästä huolimatta hammashoidosta peräisin olevia SARS-CoV-2-tartuntaketjuja tai työperäisiä altistuksia ei juurikaan ole tiedossa, mikä osoittaa, että hammashoidon hygieniakäytännöt ja turvatoimet näyttävät olleen riittäviä. Aiheesta tarvitaan kuitenkin lisää tutkittua tietoa.

 

Tehoimu vähentää virusmäärää

SARS-CoV-2-pandemia lisäsi tarvetta tutkia virusten ja bakteerien leviämistä ilmateitse hammashoidossa. Sakari Alhopuron säätiön rahoittamalla apurahalla on aloitettu kaksi projektia, joiden avulla saadaan lisätietoa hammashoidon työturvallisuudesta.

Ensimmäisessä projektissa mittasimme aerosolialtistusta ja viruskontaminaatiota simuloiduissa hammashoidon toimenpiteissä. Phantom-nuken suuhun viritettiin syljeneritys ja hengitys, minkä lisäksi SARS-CoV-2-virusta muistuttavaa ihmiselle vaaratonta Phi6-bakteriofagia laitettiin virtaamaan syljen mukana nuken suuhun. Nuken suussa tehtiin erilaisia poraustoimenpiteitä ja hammaskivenpoistoa ultraäänilaitteella. Eri aerosolia tuottavien instrumenttien käytön lisäksi mitattiin tehoimun vaikutusta aerosolipitoisuuteen ja virusmäärään.

Mittauksia tehtiin ilmakeräimillä, viruskasvatusmaljoilla sekä pintanäytteiden avulla. Tulosten analysointi on vielä kesken, mutta alustavasti voidaan jo sanoa, että tehoimu vähensi merkittävästi aerosoli- ja virusmääriä ja paransi siten hammashoidon turvallisuutta.

Kokokasvovisiiristä saatiin positiiviset virusnäytteet, joten sen käyttöä voi tutkimuksen perusteella suositella jatkossakin.

 

Tutkimuskohteena useampia viruksia

Toisessa projektissa tutkimme virusmäärää oikeissa potilastilanteissa monipuolisten keräinten avulla. Olemme keränneet potilasnäytteitä, joista analysoidaan SARS-CoV-2-viruksen lisäksi muitakin viruksia, kuten herpes- ja papilloomaviruksia. Tarkoituksena on vertailla potilaan sylkinäytteestä löytyviä mikrobeja ilmanäytteistä löytyviin mikrobeihin. Erilaisten keräinten avulla mitataan hammashoidossa leviävien mikrobien määrää, kun tehoimu ja suojaimet ovat oikeaoppisessa käytössä. Tutkimuksella pyritään selvittämään, ovatko nykyiset hygienia- ja turvatoimet riittäviä, pitäisikö niitä lisätä vai onko jokin suojatoimi esimerkiksi tietyissä toimenpiteissä jopa tarpeeton.

Sakari Alhopuron säätiö on mahdollistanut edellä mainittujen tutkimusprojektien aloittamisen. Ilman säätiön myöntämää hankeapurahaa projektit eivät olisi olleet mahdollisia nykyisessä laajuudessaan. Koko tutkimusryhmä on kiitollinen saamastaan rahoituksesta.

 

Kuva kirjoittajasta.

 

Hammaslääketieteen tohtori Laura Lahdentausta työskentelee tällä hetkellä parodontologiaan erikoistuvana hammaslääkärinä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä Suusairauksien poliklinikalla. Hän on väitellyt vuonna 2018 syljen ja seerumin biomarkkereista parodontiitissa ja sydänsairauksissa. Tällä hetkellä hänen tutkimustyönsä on keskittynyt SARS-CoV-2-virukseen hammashoidossa.

 

 

 

Lue lisää