Bakteerit ylläpitävät terveyttämme

Miksi kuitua kannattaa syödä? Kysymystä pohti aikoinaan myös kasviksia karsastava nuori lääketieteen opiskelija – nykyinen bakteeriopin professori Pentti Huovinen. Uransa alussa hän ei osannut kuvitellakaan, että vastaus kysymykseen löytyisi suoliston bakteereita tutkimalla.

Julkaistu 10.2.2021
Teksti: Leena Hulsi


Pentti Huovinen kiinnostui bakteereista jo opiskeluaikoinaan. Kimmokkeena oli farmakologian luento ja tieto siitä, että antibiootit olivat alkaneet menettää tehoaan. Kiinnostuksen kohde sinetöitiin, kun Huovinen 21-vuotiaana ilmoitti Turun yliopiston silloiselle bakteeriopin professorille olevansa halukas tutkimaan aihetta tarkemmin. Noin neljässä vuosikymmenessä Huovisen kiinnostus bakteereihin ei ole vähentynyt – pikemminkin päinvastoin.

– Bakteereista saatava tietomäärä karttuu nyt valtavaa vauhtia. Uusin tutkimustieto on yllättävää ja avaa valtavan määrän ovia monien sairauksien syntymekanismien ymmärtämiseen ja siten myös niiden hoitoon, Turun yliopiston bakteeriopin professori Pentti Huovinen sanoo.

Huovinen tunnetaan erityisesti bakteerien antibioottiresistenssiin liittyvästä tutkimustyöstään, mutta bakteerit kiinnostavat häntä laajemminkin.  

– Jo opiskeluaikanani tiedettiin, että suolistossa on valtava määrä erilaisia bakteereita, joita kaikkia ei vielä tuolloin pystytty laboratoriossa viljelemään. Muistan kysyneeni silloiselta opettajaltani, mitä nämä bakteerit oikein tekevät, mutta vastaus jäi varsin avoimeksi. Tuolloin bakteereista tiedettiin vielä kovin vähän, koska menetelmiä niiden tutkimiseen ei ollut, Huovinen kertoo.

Nyt tilanne on toinen, ja tieteellisissä huippujulkaisuissa ilmestyy tasaista tahtia toinen toistaan kiinnostavampia tutkimustuloksia suolistobakteereiden vaikutuksista terveyteemme. Niiden merkityksestä kertoo jotakin muun muassa se, että arvostettu Nature-tiedelehti julkaisi aiheesta artikkelin otsikolla A field is born.   

– Suoliston bakteeristo on osoittautunut elimistömme kannalta välttämättömäksi elimeksi, joka on aineenvaihdunnallisesti hirvittävän aktiivinen ja joka vaikuttaa moniin muihin elimiin. Osallistuin viime vuonna Miamissa pidettyyn symposiumiin, jossa alan gurut esittelivät bakteeristomme yhteyksiä eri sairauksiin ja toisaalta niiden kykyä parantaa – tapahtuma oli todella mielenkiintoinen.

Äärimmäisen mielenkiintoinen on myös Huovisen alkuvuonna ilmestynyt teos nimeltä Parantavat bakteerit.

– Uunituore teos on yhteenveto siitä, mitä kaikkea tähän mennessä on saatu selville. Siinä esitellään monien alan huippunimien tutkimustuloksia ja arvioita, joten lähdeluetteloakin kannattaa selailla, Huovinen sanoo.

 

Vaali bakteereitasi oikealla ravinnolla

Lääketieteessä on jo Hippokrateen ajoista alkaen ymmärretty ruokavalion merkitys terveydelle, mutta vasta nyt kyetään selittämään, miksi näin on.

– Usein kuulee sanottavan, että ihminen on sitä, mitä hän syö. Täsmällisempi ilmaisu kuuluisi kuitenkin siten, että olemme sitä, mitä bakteerit syömästämme ravinnosta tuottavat. Bakteereilla näyttää olevan huomattavasti suurempi merkitys terveyteemme kuin olemme osanneet kuvitellakaan, Huovinen sanoo.

Bakteeristomme eli terveytemme kannalta on oleellista syödä päivittäin vähintään kuusi kourallista marjoja, juureksia ja muita kasviksia. Kasvisten sisältämät kuidut ovat tärkeitä, koska bakteerit tuottavat niistä lyhytketjuisia rasvahappoja eli ravintoainetta kaikille soluille. 

– Jos bakteerit eivät saa kuituja, ne alkavat syödä suolen pintaa suojaavaa limakerrosta. Tämä johtaa suolen seinämän limakerroksen ohenemiseen, mikä lisää tulehdusreaktion syntymisen eli dysbioosin todennäköisyyttä. Jos tulehdusreaktio lähtee liikkeelle, terveys alkaa horjua.

Syömämme ravinto vaikuttaa sekä bakteeristomme lajivalikoimaan että bakteereiden aineenvaihduntaan ja niiden toimintaan. Ruokavalion yksipuolistuminen, liikunnan puute ja luonnosta vieraantuminen ovat aiheuttaneet bakteeristossa muutoksia, jotka selittävät erilaisten tulehdussairauksien yleistymistä.

– Dysbioosin epäillään liittyvän useisiin sairauksiin, joiden syntymisessä ja pahenemisessa tulehduksella on keskeinen rooli. Sillä näyttää olevan yhteys ylipainoon ja metabolisen oireyhtymän sairauksiin, allergioihin ja astmaan, tulehduksellisiin suolistosairauksiin, sydän- ja verisuonisairauksiin, masennukseen sekä eräisiin keskushermoston sairauksiin, kuten esimerkiksi Alzheimerin tautiin.


Täsmähoitoa bakteereilla

Terveydenhuollon megatrendit painottavat sairauksien tehokkaampaa ennaltaehkäisyä ja potilaiden osallistamista oman terveytensä vaalimiseen. Tulevaisuuden terveydenhuoltoon liittyvät visiot pyörivät pitkälti digitalisaation ja tekoälyn ympärillä, mutta nyt keskusteluun olisi syytä ottaa mukaan myös uusimmat tutkimustulokset bakteereiden vaikutuksista terveyteemme.

– Alustavien tutkimustulosten mukaan monien terveydenhuoltoa kuormittavien tautien perimmäiset syyt löytyvät suolistosta. Voisikin olla hyvä ajatus, että terveydentilan selvittämiseksi ja parempien hoitotulosten saavuttamiseksi potilaalle tehtäisiin verikokeiden lisäksi rutiininomaisesti bakteeriston määritys ja opeteltaisiin hyödyntämään siitä kertynyttä dataa.

Huovisen mukaan ruokakolmion mukainen ravinto on keskimäärin hyvä juttu, mutta dysbioosin aiheuttaman tautitilan korjaamiseen sen noudattaminen ei välttämättä riitä.

– Terveellisen ruokavalion lisäksi tarvitaan oikeanlaiset bakteerit, jotka kykenevät tukemaan terveyttämme ja suojaamaan sairauksilta. Yleispäteviä ravitsemusohjeita ei voi antaa, koska jokaisen bakteeristo on yksilöllinen. Meidän on tiedettävä lähtötilanne, ennen kuin voimme ryhtyä muokkaamaan bakteeristoamme terveellisemmäksi, Huovinen sanoo.  

Huovisen Parantavat bakteerit -teoksessa esitellään useita mielenkiintoisia tutkimuksia, jotka auttavat ymmärtämään bakteereiden moninaisia vaikutuksia terveyteemme. Bakteeriston yhteys esimerkiksi ylipainoon käy hyvin ilmi esille nostetussa tapausselostuksessa Kuinka lihava professori laihtui?  

Bakteeristoa muokkaamalla on saatu lupaavia tuloksia myös sairauksissa, joihin ei toistaiseksi ole olemassa parantavaa hoitoa. Yksi tällaisista sairauksista on ALS, joka tuhoaa selkäytimen liikehermoja.

– Tulokset ovat vasta alustavia, eikä niiden perusteella voida sanoa vielä mitään varmaa. Mielestäni olisi kuitenkin tyhmää olla tutkimatta lisää, koska kyse on mahdollisuudesta löytää hoitokeino parantumattomaan sairauteen.

 

Kiehtova tulevaisuus

Bakteeristo ja sen terveysvaikutukset ovat lääketieteessä uusi ala, jolta Huovinen odottaa paljon.

– Uskon, että tulevaisuudessa edistämme terveyttä ja ehkäisemme sairauksia monipuolisella, kuitupitoisella ja ennen kaikkea yksilöllisesti suunnitellulla ruokavaliolla. Opimme tuntemaan lääkkeiden vaikutukset bakteeristoon ja hyödyntämään tietoa yksilöllisen hoidon suunnittelussa. Vältämme turhia antibioottikuureja ja ryhdymme suojelemaan bakteeristoja, Huovinen luettelee. 

Suoliston bakteeristo saattaa vaikuttaa myös siihen,
miten voimakkaasti Covid-19-virus meihin iskee.

Ulostesiirtoja on käytetty jo pitkään vakavan antibioottiripulin hoitoon hyvin tuloksin, mutta lääkinnällisten bakteerivalmisteiden tuloa saadaan vielä jonkin aikaa odottaa.

– Pidän niiden eteen tehtyä tutkimustyötä vähintäänkin yhtä tärkeänä kuin perinteisten lääkkeiden kehittämistä, sillä bakteerit todellakin parantavat, alan uranuurtajiin lukeutuva Huovinen vakuuttaa.

 

 

 

 

 

Turun bakteeriopin professori Pentti Huovisen teos Parantavat bakteerit ilmestyi tammikuussa. Teoksessa esitellään useita mielenkiintoisia tutkimuksia, jotka auttavat ymmärtämään suolistobakteereiden moninaisia vaikutuksia terveyteemme.

 

 

 

 

 

 

Lue lisää